Meijän maa

Fantastinen pitaleipä

2006-12-12T19:55:00.000+02:00

Harvoin tulee vastaa yhtä hienoa keksintöä kuin mitä pitaleipä on. Sen täytteeksi voi laittaa melkein mitä tahansa kiinteää ruoka-ainetta esim. edelliseltä päivältä jääneet wokin jämät on tosi kätevä syödä pois pitaleivän sisällä. Eikä pitaleivästä täytteet taatusti valu pitkin rinnuksia niin kuin hampurilaisesta tai joskus tortillasta.

Pitaleipiä on todella helppo tehdä itse (resepti täältä). Niiden tekeminen on lapsellisen helppoa, jokainen joka on joskus tehnyt pizzapohjan pystyy nuo leipomaan. Itsetehtynä pitaleivistä saa tarpeeksi isoja ja myös kaupan tuotteita joustavampia, mikä helpottaa leivän täyttämistä. Itse tekemällä säästää paljon turhaa pakkausjätettä ja tietenkin myös rahaa. Itse tehdyn pitaleivät kannattaa pakastaa tuoreena. Pakasteesta niitä on helppo ottaa käyttöön aina tarvittava määrä. Jäisenä mikroon, n. 80 sekunttia täydellä teholla (800W) kylki halki ja täytteet sisään. Helpompaa väli/iltapalaa saa etsiä.

Hetkellisestä häiriöstä huolimatta Meijän maasta ei ole tulossa ruoka-blogi. Hyviä sellaisia on jo olemassa paljon esim. Pastanjauhantaa. Jos ois enemmän aikaa vois kirjoittaa ruokablogia teemalla edullista ja hyvää. Tuommoista kun ei aikaan vielä ole tullut vastaan, tosin Liemessä on ihan hyvä yritys tuohon suuntaan. Yhden vinkin voisin kuitenkin antaa - osta hyvää oliiviöljyä, niin sen jälkeen voit syödä loputtomiin vaikka pelkkää pastaa, jonka päälle on pirskoteltu muutama tippa öljyä.

Lillukanvarret sikseen

2006-12-08T12:09:00.000+02:00

Lillukanvarsi -kirjoitussarja on viimein saatu päätökseen. Vaikka kristittyjen tapa takertua lillukanvarsiin on ajoittain varsin ärsyttävää, huomaan saman ilmiön toistuvan myös muissa ihmisryhmissä. Kyseessä on ilmeisesti ihmisluontoon kuuluva ilmiö. Esimerkiksi MOT-ohjelma kertoi ympäristöjärjestöjen taistelusta kemikaaleja vastaan. Ohjelma esitti välillä aika kyseenalaisiakin arkumenttejä, esim. DDT:n käyttökieltoa pidettiin liioiteltuna, koska aine ei ole ihmiselle vaarallinen, kuitenkin aineen petolinnustolle aiheuttamat haitat on hyvin tiedossa. En tiedä millaiset vaikutukset esim. palonestoaineilla tai muovin pehmikeaineilla on eläinkuntaan, mutta ohjelman perusteella näitä aineita vastaan taistelu näyttää todelliselta lillukanvarsien kanssa askartelulta. Myös suurin osa Suomen poliittisista ongelmista on todellista lillukanvarsisarjaa, jos niitä verrataan maailmanpolitiikan ongelmiin.

Nyt kun näitä vakavampia kysymyksiä on pohdittu taas ihan tarpeeksi voitaneen jatkossa kirjoitella taas jostain vähän kepeämmästä.

Lillukanvarsia V: Abortti

2006-12-01T14:00:00.000+02:00

Aborttia ei varsinaisesti voida pitää vähäpätöisenä lillukanvartena. Maailmassa kuolee vuosittain n. 45 miljoonaa lasta ja 70 000 äitiä aborttien seurauksena. Abortti kohdistuu täysin puolustuskyvyttömiin sikiöihin. Eikö kristinuskon tärkeimpiä tehtäviä ole pitää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolta. Abortti-kysymyksessä kristityillä on aidosti jotain sanottavaakin. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu ajatus, jonka mukaa ihminen on arvokas alkuperänsä perusteella. Tämä eroaa suuresti esimerkiksi sosialisaatio teorioissa esiintyvistä käsityksistä, joissa ihminen on ihminen vasta ihmisyhteisön jäsenenä. Aborttia onkin vaikea vastustaa minkään muun ihmiskäsityksen pohjalta.

Abortti kysymys on kuitenkin harvinaisen vaikea. Täyskielto johtaa lisääntyvään puoskarointiin, mikä on jo nyt iso ongelma kehitysmaissa. Tulee kiinnittää enemmän huomiota ei toivottujen raskauksien ennalta ehkäisyyn. Tässä työssä mahdollinen vatikaanin päätös sallia kondomien käyttö (ks. uutinen täältä) on ensiarvoisen tärkeä. Jumalan antama käsky lisääntyä ja täyttää maa on saavutettu jo pari miljardia ihmistä sitten, joten perhesuunnitteluun tulee kannustaa etenkin kehitysmaissa.

Lillukanvarsia IV: Luominen vs. evoluutio

2006-11-27T17:26:00.000+02:00

Luomisen ja evoluution välillä ei saada lopullista totuutta koskaan selville. Jumala kyllä kykenee luomaan vaikka vanhalta näyttävän maailman tai luomaan eliön murto-osa sekunnissa käyttäen lukuisia eri työ vaiheita. Genesiksen luomiskertomus (tai kertomukset) ei vastaa kysymykseen miten, joten on mahdotonta tehdä luonnontieteen oppikirjaa sen perusteella.

Tämän päivän ihmiselle tärkeintä olisi pyrkiä säilyttämään elinmahdollisuudet tällä planeetalla, olivatpa ne syntyneet luomisen tai evoluution tuloksena. Molemmilla taustaideologioilla on mahdollista toteuttaa luonnonsuojelua. Ympäristökysymykset on minulle yksi tärkeimmistä huolestumisen aiheista. Pallollamme elää 800 milj. nälkää näkevää ja joka päivä nälkään kuolee 25 000 ihmistä. Nälänhätä johtuu mm. erilaisista ympäristöongelmista kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamasta aavikoitumisesta ja väestön liikakasvusta. Mielestäni on turha tuudittautua ajatukseen, että Jeesus tulee pian takaisin, joten ei haittaa vaikka maapallon resurssit käytetäänkin loppuun. Näin ajattelee esim. moni Amerikkalaisen kaivosyhtiön johtaja.

Mielestäni länsimaissa elävät ihmiset ovat ainoita, jotka voivat tehdä aidosti ympäristöä pelastavia tekoja. Karkeasti arvioituna 20% maailman ihmisistä käyttää 80% maailman luonnonvaroista. Ellet ole varma kuulutko tuohon 20%:n vieraile ensin täällä tarkistamassa tulosi maailman muihin ihmisiin nähden ja sitten täällä testaamassa kuinka ympäristöystävällinen on elämäntapasi.

Lillukanvarsia III: Naispappeus

2006-11-26T19:12:00.000+02:00

Naispappeus on lähinnä protestantti kristittyjen ongelma (6% maailman väestöstä). On tosin tunnettua, että heistä iso osa on passiivisia tai muuten melko huolettomia kristittyjä, joita ei oppikysymykset juurikaan hetkauta. Suomessa naispappeuden vastustajien toiminnan turvaamiseksi kerättyyn adressiin saatiin n. 11 000 nimeä (minä olin yksi heistä).

Naispappeus ei ole tasa-arvo kysymys, mutta siitä on tullut sellainen, ehkä osaksi siitä syystä, etteivät naiset koe saavansa ansaitsemaansa arvostusta. Niinpä he koettavat hankkia sitä samoista asioista mistä miehiä on arvostettu kautta historian. Vaikka meillä Suomessa naisten asema on hyvä, niin epäilen, että moni nainen tahtoo tulla paremmin huomioiduksi äitinä, vaimona, työntekijänä, urheilijana jne.

Kehitysmaissa naisen asema on edelleen todella huono. Naiset ovat usein orjan asemassa miehiin nähden ja heihin kohdistuu monenlaista julmuutta. On aika pyyhkiä pois kuva patriarkaalisesta kristinuskosta ja antaa naisille mahdollisuus.

Lue lisää kehitysmaiden naisten asemasta Kirkon Ulkomaanavun sivuilta.

Lillukanvarsia II: Hedelmöityshoidot

2006-11-23T13:47:00.000+02:00

Hedelmöityshoitojen avulla Suomessa syntyy reilu tuhat lasta vuodessa, mutta suurin osa heistä syntyy heteroparisuhteisiin, joten yksinäisille naisille tai naispareille syntyvät lapset on todella pieni ja markinaalinen ryhmä.

Ymmärrän kyllä lasten oikeuksien puolustamisen, mutta kohdistaisin huomion ennemmin niihin lähes 15 000 lapseen, jotka sijoitetaan vuosittain kodin ulkopuolelle asumaan. Varmasti suurin osa näistä lapsista on aikoinaan syntynyt ihan tavallisissa heteroparisuhteissa. On syytä tosissaan miettiä miten vanhempia voitaisiin tukea niin, että huostaanottoihin kärjistyviltä tilanteilta vältyttäisiin. Itse kukin voi auttaa ongelmissa olevia perheitä ja lapsia vaikka osallistumalla Pelastakaa lapset Ry:n tukiperhe tai tukihenkilötoimintaan.

Lillukanvarsia I: Rekisteröidyt parisuhteet

2006-11-21T11:31:00.000+02:00

Rekisteröityjä parisuhteita on Suomessa joitain satoja. Raamatun mukaan siinä elävät tekevät syntiä, mutta niin tekevät myös loput 5,2 miljoonaa Suomalaista. Miksi käyttää suunnaton määrä aikaa ja energiaa yhden synnin vastustamiseen.

Maailmassa on kuitenkin joidenkin arvioiden mukaan 2 miljardia ihmistä, jotka eivät ole kuulleet mitään Jeesuksesta. Olisi syytä miettiä kuinka ilosanoma saadaan levitettyä myös heille. Mielestäni Sanansaattajien tekemä radiolähetystyö on oiva esimerkki toiminnasta, jota kristittyjen tulee tehdä ja tukea.

Lillukanvarsia yms.

2006-11-17T17:32:00.000+02:00

Vesa Ollilainen kirjoitti blogissaan otsikolla ...tulee - oletko valmis? Raamatussa olevista lopunajan ennustuksista ja nimesi ympäristökatastrofeista varoittelevat eräänlaisiksi lopunajan saarnamiehiksi. Vesa sanoi arvostavansa ympäristön puolesta puhujia, mutta totesi myös, että maailmassa on "painavampia ja ajankohtaisempia huolestumisen syitä". Itse jäin miettimään mitä nämä syyt voisivat olla.

Kuten Vesan blogia tai jotain muuta kristillistä foorumia seuraamalla voi helposti todeta kristityt ovat yleensä huolissaan sellaisista asioista, kuin:

1. Moraalin rappeutuminen = homoseksuaalien parisuhteet, abortti, yksinäisten naisten ja naisparien hedelmöityshoidot.

2. Kristilliseen teologiaan liittyvät kysymykset = Naispappeus, luominen vs. evoluutio.

Kaikki edellä mainitut ovat kyllä tärkeitä asioita ja mutta laajemmassa mittakaavassa katsottuna varsin vähäpätöisiä. Mielestäni rivi kristitylle riittää, että edellä mainituissa kysymyksissä kertoo mielipiteensä ja sen jälkeen voi keskittyä oleellisempiin asioihin. Muutama ammattiteologi voi sitten työkseen pohdiskella noita kysymyksiä, mutta tämän hetkinen tilanne jossa jokainen aktiivi kristitty tuntuu olevan jonkin sortin aborttiasiantuntija on mielestäni hieman vinksahtanut. Tärkeämpiä huolestumisen aiheita voi itse kukin pohtia vaikka seuraavan Matteuksen evankeliumin kohdan äärellä.

Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' (Matt. 25:42-45)

Kuten Vesa oman kirjoituksensa kommentissa mainitsi, kun kristityt eivät ole hoitaneet omaa tonttiaan, on eri asioiden ympärille muodostunut eräänlaisia vaihtoehtoliikkeitä. Voisiko yksi syy näiden liikkeiden syntymiselle olla siinä, että kristityt tuhlaavat energiaansa erilaisiin lillukanvarsiin eivätkä enää jaksa välittää todelle suurista ja tärkeistä kysymyksistä. Tulevina päivinä ajattelin pohtia tätä ajatusta hieman eteenpäin ja julkaista lillukanvarsia sarjan, jossa käsittelen tarkemmin edellä lueteltuja huolen aiheita.

Mie en saa...

2006-11-07T15:10:00.000+02:00

Nyt on sitten valmistuttu oppilaitoksesta ja aloitettu elämä kortistossa. Käytiin tänään Sagan kanssa työvoimatoimiston alkuinfossa, jossa tuli esille mm. sellainen mielenkiintoinen seikka, että mikäli aikoo työttömyys aikana matkustella niin työttömyysturva saatetaan evätä matkan ajalta. Kuulemma viikon kestävä matka johonkin yleisimmistä lomakohteista sallitaan, mutta ilmeisesti pidempää ja ei niin suosittuun kohteeseen matkustamista ei katsota hyvällä. Kela arvioi sitten tapauskohtaisesti mikä matka hyväksytään.

Olisi kyllä mukava nähdä Kelan lista sallituista matkakohtaista. Mikäli yhtään tunnen Suomalaista virkamiestä niin lista näyttää todennäköisesti seuraavanlaiselta:

Agadir
Alanya
Costa del Sol
Hania
Las Palmas
Madeira
Mallorca
Marbella
Marmaris
Playa del Inglés
Puerto de la Cruz
Rodos
Sunny Beach
Tallinna
Torremolinos

Tässä voi sitten ruveta höpöttään kesämiehen kanssa kilpaa. Mie en saa matkustaa ameriikkaan, mie en saa matkustaa jaappaniin, mie en saa matkustaa...

Balalaikka soi

2006-11-03T17:41:00.000+02:00

Katsoin tänään kirjastosta lainaamani Leningradcowboysin Total Balalaika Show DVD:n. Tallenteella oli yhdessä puna-armeijan kuoron kanssa vuonna 1993 järjestetty konsertti, joka keräsi tuolloin 70 000 katsojaa. On sanottu, että tuo konsertti oli päätti lopullisesti kylmän sodan. Vaikka konsertin historiallinen merkitys ei aivan tuota luokkaa olisikaan, niin aikana jolloin Suomi oli keskellä syvintä lamaa tuo konsertti oli varmasti monelle vuoden kohokohta.

Jo Roomalaiset aikoinaan tiesivät, että kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja. Suomessa on valtio on kyllä onnistunut tarjoamaan leipää myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, mutta sosiaalipoliitiikan alkuperäinen tavoite "saattaa kaikki osalliseksi taiteen ja kulttuurin hienoimmista helmistä" on jo moneen kertaan unohdettu esim. Total Balalaika Show toteutettiin lähes pelkästään yksityisen rahoituksen turvin. Itse uskon, että taiteen kautta koetuilla elämyksillä edistetään ihmisten hyvinvointia tehokkaammin, kuin rahallisilla tuilla - kyllä se nälkä unohtuu, kun oikein nauttii. Ilmeisesti valtiovalta tuudittautuu siihen uskoon, että televisio riittää kansan kulttuuri tarjonnaksi (no onhan meillä toki maailman paras kirjastolaitos). Kuitenkin televisio passivoi, kun todellinen taide inspiroi ja innostaa. Ehkä passiivista kansaa on kuitenkin helpompi hallita, kuin omillaan toimeen tulevaa ja aktiivista joukkiota.

Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyötä on syytä pitää yllä myös tämänpäivän Suomessa. Venäjällä on rikas kulttuuriperimä ja paljon köyhiä lahjakkaita taiteilijoita. Suomessa on rahaa. Ostamalla Venäläistä taidetta ja järjästämällä Venäläisille muusikoille esiintymismahdollisuuksia Suomessa voitaisiin edistää ihmisten hyvinvointia molemmilla puolilla rajaa. Se jos mikä olisi lähialue yhteistyötä parhaimmillaan.

Venäläistä taidetta voi käydä ihastelemassa täällä. Allekirjoittanut ilahtuisi melkoisesti, jos saisi jonkin noista tauluista vaikka joululahjana (vinkki kaikille rikkaille sukulaisille).

Jatkuva painajainen

2006-10-24T13:25:00.000+03:00

Katsoin noin kuukausi sitten tv2:n dokumenttiprojektin esittämän Darvinin painajainen-dokumentin. Dokumentistä on löydettävissä hyvä tiivistelmä dokumenttiprojektin sivuilta, joten en selosta sisältöä tässä sen tarkemmin. Vaikka dokumentin katsomisesta on jo jonkin aikaa, niin vieläkin raivostuttaa ajatella, kuinka epäoikeudenmukainen länsimaiden ja kehitysmaiden välinen suhde on. Kehitysmaita käytetään vain halvan ruuan tuotantoon ja aseiden vientiin.

Dokumentit on hyvä keino nostaa esille erilaisia epäkohtia. Uskon niiden myös vaikuttavan ihmisten elämään. Ainakin minuun kyseinen dokumentti vaikutti niin, että niilin ahvenelle tuli ikuinen boikotti, meidän perheen ruokapöytään ja aion antaa palautetta jokaiselle kaupalle, jonka valikoimissa kyseistä kalaa näen. Jos hieman energiaa riittäisi, niin perustaisin nettiin mustan listan, jossa voisi ilmiantaa ne kauppiaat, jotka myyvät niilin ahventa Suomessa. En näe myöskään mitään syytä miksi niilin ahventa ei pitäisi asettaa Suomessa tuonti kieltoon. Toisaalta ongelma ei ole helposti ratkaistavissa vaan se on paljon laajempi, kuten dokumentin ohjannut Huber Sauber sanoi: "Olisin voinut tehdä tämän elokuvan vaikkapa Sierra Leonessa, kalan tilalla olisivat vain olleet timantit, Hondurasissa kalan olisivat korvanneet banaanit ja Libyassa, Nigeriassa tai Angolassa raakaöljy".

Dokumettia on kommentoitu myös mm. Mika Simpuran ja mikkosakarin blogeissa.

Onneksi Afrikassa tapahtuu myös paljon mukavia asioita. Käykää vaikka katsomassa hauskoja kotivideoita.

Lisää hyviä ilmaisia asioita

2006-10-23T11:25:00.000+03:00

Taannoisesta Parhaiden ilmaisten asioiden listasta jäi puuttumaan yksi, joka sinne ehdottomasti kuuluu, nimittäin Linux. Olen reilun kuukauden ollut onnellinen Ubuntu linuxin käyttäjä. Vaikka alussa oli joitain omasta osaamattomuudesta aiheutuneita hankaluuksia en ole yhtään katunut Windows XP:stä Ubuntuun siirtymistä. Vaikka koneessa edelleen Windows onkin niin en ole sitä kertaakaan käyttänyt Ubuntun käyttöönottovaiheen jälkeen. Alkaa jo kaduttamaan, että ylipäätään jätin sen koneelle, koska se vie kuitenkin melko paljon levytilaa. Jos vielä joskus ostan uuden tietokoneen, niin tuskin asennan siihen Windows -käyttöjärjestelmää.

Hinnan lisäksi ubuntussa kiehtoo talkoo henki jolla sitä kehitetään. Tästä hyötyvät myös käyttäjät koska mihin tahansa ongelmaan löytää helposti ratkaisun Ubuntu Suomen keskustelupalstalta. Myös ohjelmien asennus ja päivitys on Windows XP:hen verrattuna varsin edistyksellistä. Kaikki saatavissa olevat ohjelmat on löytyy samasta paikasta ja käyttöjärjestelmä huolehtii kaikkien ohjelmien päivityksestä. Windowsissa ärsytti raskaat virustorjunta ja palomuuri -ohjelmat. Tällä hetkellä palomuurina on internetoperaattorin tarjoama ilmainen verkkopalomuuri ja viruksentorjunta ohjelmaa en ole edes asentanut.

Ennakkoon pelkäsin yhteensopivuus ongelmia windows maailman kanssa. Kuitenkin joskus koulutehtäviä yms. pitää käsitellä myös windows koneissa. Pelko osoittautui onneksi turhaksi esim. opinnäytetyömme viimeisteltiin Ubuntun OpenOfficella tulostus koulussa Wordistä ei tuottanut ongelmia, edes asetuksia ei tarvinnut säätää uudelleen.

En tiedä kykeneekö Ubuntun kaltaiset avoimet ohjelmat ratkaisemaan kehitysmaiden ja länsimaiden välistä tietoteknistä kuilua, mutta varmasti tilannetta helpottaa, jos kehittyvissä talouksissa ei tarvitse satsata kalliisiin ohjelmiin ja näin siirtää pääomaa kehitysmaista pois. Mikäli esim. Kiinassa ja Intiassa siirryttäisiin käyttämään pelkästään avoimia ohjelmia se vähentäisi talouskasvua länsimaissa ja näin voitaisiin saada edes hiukan tilaa näiden maiden valtavalla vauhdilla kasvavalle elintasolle.

Alottelijan suoriutumista Ubuntun kanssa seurataan Linuxin jäljillä -blogissa.

Ensilumi hullaannuttaa

2006-10-22T20:14:00.000+03:00

Ensilumen tulo on aina mukava tapahtuma. Vaikka ei ole enää lapsi se sykähdyttää silti. Aamulenkillä koiran kanssa oli mukava katsella lasten puuhastelua lumella. Lapion avulla lapset saivat asvaltilta koottua pieniä kasoja joita he tamppasivat innokkaasti. Ilahduttavaa oli nähdä, että lapset innostuvat vielä luonnon ilmiöistä, ehkä playstation-sukupolvi on vain ohimenevä ilmiö.

Yksi asia kuitenkin mietityttää näissä lasten pihaleikeissä. Missä ovat vanhemmat? Sunnuntai aamuna ei voi olla parempaa tekemistä, kuin lähteä lasten kanssa ulkoilemaan. Kuitenkin vain harvoin näkee vanhempia osallistumassa lasten leikkeihin. Leikkipuiston laidalla omaa kokoustaan pitävät äidit oli ainakin aikaisemmin tuttu näky, mutta harvoin näkee aikuisia osallistumassa tai edes katselemassa lasten leikkejä. Onhan toki niin, että leikki on lapsen työtä ja aikuisilla on muita töitä, mutta kyllä ensilumen pitää saada myös aikuiset mukaan leikkiin.

Voin luvata, että tulen leikkimään lasteni kanssa ainakin niinä päivinä kun ensilumi sataa maahan.

Vain muutos on pysyvää

2006-10-17T17:36:00.000+03:00

Meijän maassa päästään vihdoin toteuttamaan jo keväällä luvattuja muutoksia. Jatkossa Meijän maa tulee olemaan henkilökohtaisempi ja vähemmän vihainen blogi. Ekologisesta näkökulmasta kirjoitettuja avautumisia ja terävää kommentointia allekirjoittanut jatkaa upo uudessa Ekoyhteiskunnassa. Tosin näkökulma tulee olemaan tuoreempi, raikkaampi ja ajankohtaisempi. Muutoksen kautta tilaa tulee entistä enemmän, myös Sagan kirjoituksille. Meijän maan tulevia teemoja on vaikea lähteä arvailemaan. Ehkä tietynlainen teemattomuus voi olla välillä ihan virkistävää.

Kuluttajasta tuottajaksi

2006-10-05T10:51:00.000+03:00

Ihmisen elämä on kuluttamista. Nykyihminen ilmaisee itseään kuluttamalla. Käsittelemme myös tunteitamme kuluttamalla. Kun haluamme kertoa toiselle ihmiselle, että välitämme hänestä, ostamme lahjan. Ihmisen asema yhteiskunnassa määräytyy ainakin osittain kulutuksen perusteella, joten ei ole mikään ihme, että raha, joka mahdollistaa kulutuksen, on niin tavoiteltua.
Kuluttajasta tuottajaksi

Kuitenkin harva ihminen on saanut kuluttamalla mitään muistamisen arvoista aikaiseksi. Nopeasti ei tule mieleen ketään. Vaikka Elviksellä oli hienoja autoja, niin ei niitä kohta kukaan muista. Sibeliusta tuskin kukaan ihannoi ainolan takia. Enkä minäkään halua että minut muistetaan tekemieni ostosten perusteella:
a. Kuka se oli?
b. No se joka omisti se valtavan lukaalin koulukadulta ja ajeli jaguaarilla
a. Ai se, mut mitä se sit teki?
b. Kai se oli joku bisnes häiskä tai jotain, en mä tiedä.
Ennemminkin toivoisin, että tulisin muistetuksi tekojeni perusteella:
a. Kuka se oli?
b. No se tyyppi joka soitteli kitaraa meidän riparilla, eksä muka muista sitä?
a. No kyllä mä nyt muistan, nimi ei vaan heti tullu mieleen.

Onkin syytä pohtia mitä minun elämäni tuottaa ihmiskunnalle, eikä mitä seuraavaksi ostaisin. Kuluttamisen sijaan tulee keskittyä tuottamiseen.

Uusia suosikkeja

2006-10-03T23:36:00.000+03:00

Löysin kaksi mielenkiintoista blogia, jotka päätyivät suosikit listalleni.

Taviokuurna pohtii ekologisia kysymyksiä tosissaan, mutta kuitenkin positiivisellä otteella. Hieno juttu mm. hedelmien kasvatuksesta.

Olli Tammilehdon huomioita ja kommentteja blogi pääsi suosikkeihini mahtavalla jutulla mustikka retkestä. Juuri tällaisia juttuja isien pitäisi poikiensa kanssa tehdä.

Käykääpä lukemassa

Parhaat asiat ovat ilmaisia

2006-10-03T11:23:00.000+03:00

Kuten otsikko kertoo parhaat asiat ovat ilmaisia. Parhaiden asioiden top3 juuri nyt on:

3. Auringonkukat. Kaverit harvensivat vanhempiensa kukkapenkkiä ja toivat tuliaisiksi kaksi kaunista auringonkukkaa. Ei käärepapereita, ravinnepusseja tai kultanauhoja, ainoastaan kaksi kaunista kukkaa, jotka tuntuvat viihtyvän maljakossa päivästä toiseen.

2. Kirjasto. Maikkarin köyhät ritarit ohjelmassa joku jäsenistä tuo aina musiikkia ohjelmaan, jota sitten yhdessä ihastellaan. Vastaavaa voi jokainen tehdä kirjaston levyosastolla. Aina on varaa valita sopivaa taustamusiikkia juhliin, illanistujaisiin tai omaksi iloksi. Lisäksi kirjastossa on usein saatavana joukko klassikko elokuvia, puhumattakaan valtavasta määrästä ennen lukemattomia kirjoja.

1. Jumalanpalvelus. Jokaisella paikkakunnalla joka sunnuntai klo 10. Vaikka olisi vieraalla paikkakunnalla voi piipahtaa hetkeksi tuttuun ja turvalliseen ympäristöön hiljentymään Jumalan läsnäolossa. Samalla voi tutustua paikalliseen jumalanpalvelus käytäntöön ja ihastella/kauhistella paikkakunnan kirkon arkkitehtuuria.

Lapsen kuritusta

2006-10-02T16:55:00.000+03:00

Viime päivinä on paljon keskusteltu tutkimuksesta, jonka mukaan useat vanhemmat sallivat fyysisen väkivallan lasten kasvatuksessa. Itse uskon, ettei yksikään vanhempi tahdo kurittaa lastaan väkivallalla. Mutta ymmärrän kyllä toisaalta myös näitä vanhempia, jotka joskus tukistavat tai näpäyttävät lastaan.

Toinen vahva tahto, joka ajaa vanhempia on halu kasvattaa lastaan hyväksi ihmiseksi. Kasvatukseen kuuluu myös rajojen asettaminen. Koko ihmiskunnan historian ajan rajoja on asetettu kipua tuottavia rangaistuksia apuna käyttäen. Laki joka turvaa lasten fyysisen koskemattomuuden on ollut käytössä reilut 20 vuotta. Vielä 1800-luvulla Ranskassa oli kaupoissa myynnissä piiskoja lasten kurittamista varten ja alle tuhat vuotta sitten oman lapsen tappaminen ei ollut rangaistava teko. Itse uskon, että muutokset ovat olleet niin nopeita, ettei kipua tuottamattomalle kasvatustavalle ole ehtinyt syntyä kunnollista kulttuuria.

On syntynyt tilanne jossa vanhemmilta on otettu pois ne kasvatusmenetelmät, joilla heitä itseään on kasvatettu, mutta ei ole kerrottu kuinka tässä uudessa tilanteessa lapsia tulee kasvattaa. En ole itse koskaan neuvolassa käynyt vanhemman ominaisuudessa, mutta uskon ettei siellä hirveästi kasvatusneuvoja jaeta. Jonkinlainen vapaaehtoinen lapsen kasvattajan ajokortti olisi kyllä tarpeen.

On väärin tuottaa kipua lapselle, mutta on myös väärin lasta kohtaan, jos hänet jätetään kasvattamatta, koska vanhemmilla ei ole siihen vaadittavaa taitoa. Halvinta lastensuojelua on kouluttaa vanhemmat kasvattamaan omia lapsiaan.

Tämä päivittyy sittenkin

2006-09-26T11:27:00.000+03:00

Syksy on tullut ja nettiliittymäkin hankittu, joten varmasti blogi elämä virkoaa hiljalleen. Koulu työllistää vielä muutaman viikon, kunnes tutkintotodistus tipahtaa postiluukusta jonain päivänä lounasaikaan.

Laskurista olen välillä tarkkaillut blogin lukijoita, mielenkiinnolla olen pannut merkille, että pitkä hiljaisempi jakso ei ole juurikaan vaikuttanut kävijämääriin. Hauskinta on ollut seurata sivustoja joilta Meijän maahan saavutaan. Suurin osa kävijöistä tulee Googlen kautta. Pers tuntumalta näyttäisi siltä, että yleisimmät hakusanat ovat olleet 'tulehtunut haava' ja alumiinivanteet. Näistä kirjoitellaan varmaan jatkossakin yhtä ahkerasti, kuin tähänkin saakka. Lähes päivittäin kävijöitä tulee myös uskon ja ajattelun puolesta -blogin kautta. Iso kiitos Vesalle linkittämisestä. Jatkossakin asioita tarkastellaan kristillisestä viitekehyksestä, joka on toivon mukaan hieman tukevampi, kuin Kotimaassa.

Vaikka teräsbetonin karmea viisu muuta väittää nyt kannattaa mennä metsää, kun on vihdoin saatu sateita kuivan kesän jälkeen, niin sieniä on kuulemma ihan mukavasti.

Rentouttava kampaamovisiitti

2006-09-13T17:50:00.000+03:00

Mellanhus-blogissa oli kirjoitus parturissa käynnistä, josta tulikin mieleeni, että...

Parturissa tädit utelevat viimeseen asti, että "opiskeletkoootkotöissämitäteet?". Ja vaikka miten kiertelis ja kaartelis niin kyllä ne jotenkin saa mun suusta nyhdettyä, että "joo, lastenkodissahan minä oon töissä". Arvaatkaapa mitä sitten? "JAAAAAAA...*ylhäältä alas laskeva äänensävy hyvin tietäväiseen tyyliin*". "Missäs se teidän lastenkoti on?" "No tuolla kaupungin laitamilla. Ompa muuten mielenkiintoinen artikkeli Seiskassa." (Epätoivoisia yrityksiä kääntää puhe ihan mihin tahansa muualle. Seiskaahan ei siis oo oikeesti nähtykään.) "Noonkonelapsetsielläminkätakia
montakoniitäononkoneomankylänlapsia".
Samalla kampaajan silmät jumittuu katsomaan kaukaisuuteen (yleensä tämän vaiheen jälkeen tukasta löytyy muutama epämääränen lovi) ja kaikki muutkin kampaamossa olijat kuulee, kun se yrittää pohtia kenenhän kakaroita siellä oikeen on. "Varmasti ainakin sen, ja sitten sen, se on aivan hirviä tappaus."
Koitappa siinä sitten pitää vaitiolovelvollisuutta tällasessa pienessä kaupungissa. Aivan sama mitä vastaat, niin se päätellään joko myöntäväksi tai kieltäväksi vastaukseksi, ja siinä vaiheessa vaitiolovelvollisuuslupaus on mennyttä...

Tilanteenhan vois välttää sillä kun sanois heti alussa ennen ku edes sanon missä oon töissä, että mulla on vaitiolovelvollisuus työhön koskevissa asioissa. Saman tien voit nähdä kampaajan silmiin nousevan kiillon, ja kuulla sen ajatukset :" minkähän tason agenttia sitä on päässyt parturoimaan??????!!!!!!!"

By the way, enpä oo enää töissä lastenkodissa (omasta tahdosta). Arvaatkaapa miksi??

Ilmainen idea

2006-06-23T18:34:00.000+03:00

Seuraa ilmainen vinkki kaikille huoltoaseman pitäjille (miksei myös muille taukopaikkayrittäjille). Tänä päivänä, ette enää erotu massasta vain hienolla ravintolalla ja hauskalla lasten menulla. Samoja nakkeja ja kalapuikkoja kuitenkin tarjotaan joka asemalla. Tarvitaan vähän enemmän tunnetta, joten ehdotan, että mainostatte asemaanne lauseella:

Syö evääsi meillä! tai Meillä voit syödä myös omia eväitä.

Loppujen lopuksi harva enää kuljettaa mukana omia eväitä, joten merkittävää myyntitappiota ei synny vaikka jokunen perhe kävisikin piknikillä teidän terassilla (terassi on kyllä ehdoton edellytys kampanjan toimivuudelle, harva evästäjä tahtoo syödä eväitä kliinisessä/savuisessa ravintola salissa). Ja jokainen kohdallanne pysähtynyt matkaaja on kuitenkin potentiaalinen tankkaaja ja jäätelön ostaja. Kyllä ne perheen pienet kauhukakarat aina muutaman suklaapatukan saa vanhemmilla maksatettua. Noilla lauseilla loisit myös mukavaa imagoa itsestäsi, ystävällisenä, ihmisläheisenä ja reiluna yrittäjänä, joka on kiinnostunut muustakin kuin asiakkaan euroista - vaikka niistähän tässä lopulta on kysymys.

Ps. Oma internet-yhteys puuttuu edelleen, mutta satunnaisesti saatetaan jotain julkaista.

Hyvää kesää!

2006-06-12T15:06:00.000+03:00

Blogimme elää hiljaiseloa kesän ajan. Syynä hiljaisuuteen on oman internet-liittymän puuttuminen tällä hetkellä. Asiaa kyllä olisi kovasti, joten syksyllä kirjoittelu jatkuu entistäkin aktiivisemmin, myös muita uudistuksia voi olla tiedossa.

Mukavan yksinkertaista kesää kaikille!

Turhuuksien turhuus

2006-05-31T16:38:00.000+03:00

Alumiinivanteet ovat kovaa vauhtia nousemassa uudeksi keskiluokkaisuuden ikoniksi. Kesäaikaan lähes jokainen vastaantuleva auto on varustettu kyseisillä hirvityksillä. Ilmeisesti ihmiset kuvittelevat, että mistä tahansa kauppakassista saa urheiluauton vanteiden vaihdolla. Kadotettua nuoruutta sureva perheenisät ryhtyvät tuunaamaan autoa, kun moottoripyörään ei ole vielä varaa. Tuunaus jää alumiinivanteisiin, kun muita varusteita on mahdotonta perustella vaimolle. Kyllä vaimo tietää, ettei vanteidenkaan hankinnalle mitään järkeviä perusteita ole olemassa, mutta kuitenkin hiljaa hyväksyy ostoksen.

Alumiinivanteet ovat ehkä paras esimerkki liian korkeista palkoista. Ihmisen palkan täytyy olla liian hyvä, jos on varaa sijoittaa asunnon vuokran tai lainanlyhennyksen verran rahaa tuollaisiin turhakkeisiin. Seuraavaksi muutamia syitä miksi alumiinivanteita ei pitäisi hankkia:

A. Alumiinivanteet kuormittavat ympäristöä läpi elämänsä. Raaka-aineen louhinnasta syntyy tonneittain jätettä (louhoksen perustaminenkin on jo tuhonnut ympäristöä), raaka-aineen rikastus ja jatkojalostus lisäävät kuormitusta, vanteiden valmistuksessa kuluu suuri määrä energia ja vaatii monimutkaisia koneita, käytössä vanteet saattavat lisätä tarpeetonta cruisailua ja aikanaan vanteiden kierrätys tai tuhoaminen vaatii myös energiaa. Kun tähän lisätään vielä pitkät kuljetusmatkat ja kuljetuksessa käytetyt pakkaukset on yhden vannesetin ekologinen selkäreppu jo valtava.

B. Alumiinivanteita ei osata valita niin, että ne lisäisivät auton esteettistä arvoa. Autovalmistajat teettävät omiin autoihinsa ihan kelvollisen näköisiä alumiinivanteita, sen sijaan harva rengasliikkeessä vanteita tutkiva osaa valita auton kokonaisuuteen sopivia vanteita. Tästä seuraa lihapulla täytekakussa ilmiö, jossa sinänsä hyvän näköinen auto pilataan vääränlaisella koristeella.

C. Alumiinivanteet rikkoutuvat helposti. Naarmut kolhut ja muut vauriot laskevat nopeasti vanteiden arvoa ja pahimmillaan tekevät ne käyttökelvottomiksi.

Itse aion pysyä peltivanteiden käyttäjänä niin kauan kun auton omistan. Mikäli pakottavaa sisäistä pakkoa tuunaukseen ilmenee, ostan pari purkkia maalia ja taiteilen hienoja kuvioita vanteen pintaan - onpahan ainakin persoonallinen ratkaisu.

Pyhänhäväistys

2006-05-29T15:02:00.000+03:00

Nyt tiedetään mikä yhteiskunnallinen epäkohta saa Suomalaiset nousemaan barrikadeille. Olen ihaillen seurannut sitä luovuuden määrää, joka on puhjennut Seiska-lehden näytettyä Mr. Lordin kasvot lehden kannessa. On kerätty adressia, käännetty lehtiä kaupoissa ja ruuhkautettu Allerin markkinointi osastoa selvityspyynnöillä.

Tässä boikotissa on pari mielenkiintoista ilmiötä. Seiskan-lukijat toisaalta tahtovat lukea lehdestä juuri tuollaisia juttuja. Tällä kertaa sohaistiin kuitenkin sellaista henkilöä, joka on oikeasta tärkeä lehden lukijoille. Pääministereitä, kuninkaallisia, entisiä huippu-urheilijoita saa kohdella miten tahtoo, mutta kansallissankari suosionsa huipulla on pyhä. Kun joku Suomessa onnistuu kerrankin voittamaan jotain, koko kansa kokee voittaneensa. Voittajaan samaistutaan niin voimakkaasti, että sankarin vastustajasta tulee jokaisen vastustaja.

Jutun julkaisun ajoitus petti pahasti. Jos juttu olisi julkaistu viikon myöhemmin, se ei olisi nostanut näin suurta kohua. Eihän vuosia vanha kuva edes auta tunnistamaan ketään kadulla. Helpommin tunnistuksen voisi tehdä Mr. Lordin tyttöystävän avulla, jonka kuvia on ollut useammassakin lehdessä. Lordi itse rikkoi omia sääntöjään poseeraamalla, maski päällä, tyttöystävänsä kanssa henkilöhaastattelun rekvisiittana viikonlopun Iltalehdessä. Enemmän tuo juttu loukkaa yksityisyyttä, kuin vuosia vanha valokuva, jota ei edes liitetty mihinkään yksityiselämän tapahtumaan.

Paljon yhteiskunnastamme kertoo myös se, miksi yhtyeen toimintatavaksi on muotoutunut vain maskien kanssa julkisuudessa esiintyminen. Pelkillä taiteellisilla seikoilla tuota ei voida perustella. Vaikka Suomessa julkisuuden henkilöihin suhtaudutaan vielä melko kunnioittavasti ja hillitysti, niin silti yksityisyyden varjeleminen koetaan todella tärkeänä. Olisi hienoa jos Putaansuukin voisi ulkoiluttaa koiraansa iloisesti vastaantulevia tervehtien - täällä jos missään se voisi vielä olla mahdollista.

Ps. Ajatuksia -blogista löytyi myös mielenkiintoinen pohdinta euroviisuihin liittyen.

Marketti paniikki

2006-05-26T17:52:00.000+03:00

Ruuan osalta ekologisesti järkevä kuluttaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Itse olen yrittänyt etsiä tuotteita jotka olisivat kotimaisia, mahdollisimman vähän pakattuja ja jalostettuja sekä tuotettu ympäristön kannalta järkevällä tavalla. Kaikki kriteerit täyttyvät ainoastaan joidenkin juuresten, vilja- ja lihatuotteiden osalta. Yleensä kasvikset on rahdattu ulkomailta tai tuotettu kasvihuoneissa ja liha on pakattu muovipakkauksiin. Leivissä arveluttaa suurleipomoissa syntyvä valtava hävikki ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt.

On vain todettava, että kerrostalossa elävä ihminen joutuu väistämättään ostamaan ympäristön kannalta kestämättömiä elintarvikkeita. Jos olisi maata mitä viljellä, aikaa kalastaa, marjastaa ja sienestää voisi ekologista kuormitusta ruuan osalta keventää.

Markkinatalous yrittää hyötyä ympäristön tilasta huolissaan olevien huonosta omastatunnosta luomu-tuotteilla. Joita on osuvasti verrattu oopperaan. Se on yhteiskunnan suurta tukea nauttiva marginaali-ryhmän tuote. Oopperaa voidaan toki perustella kulttuuri tarjonnan ylläpitämisellä. Mutta en ole nähnyt vielä yhtään tutkimusta luomun hyödyistä. Sen sijaan paljon perusteltuja kriittisiä puheenvuoroja olen lukenut, mm. kansan ekologinen omatunto Pentti Linkola pitää luomu viljelyä hulluutena.

Olisi hienoa löytää kaupoista lähialueella tuotettuja kasviksia ja kaupan omassa leipomossa leivottua leipää (tähän ei lasketa mitään ranskalaisten pakasteiden paistamista). Myös erilaisia kuivattuja tuotteita voisi olla enemmän. Lihatiskit olisi oitis palautettava marketteihin. Lapsuuden ajan suurimpia elämyksiä kauppa reissuilla oli nähdä lihatiskin takana kone, joka siivutti leikkeleitä uskomattoman nopeasti. Suurissa kaupungeissa kauppahallit ovat oivia ostospaikkoja, mutta miten saataisiin vastaavia ostosparatiiseja pienempiin kuntiin. Niin, ja miksei Länsi- ja Pohjois-Suomessa ole kunnon toreja.

Kiireetöntä matkailua

2006-05-25T20:23:00.000+03:00

Pidemmillä automatkoilla miellyttävät pysähdyspaikat tekevät matkan teosta nautinnon. Kuten arvata saattaa, vastustan ABC-ketjun tyylisiä matkailijarysiä. Mielestäni ne ovat ylihintaisia, persoonattomia ja pilaavat maisemaa valomainoksillaan.

No, mitä vaihtoehdoksi? Jo parin kesän ajan olen pysähtynyt matkoilla tiekirkkoihin. Niissä unohtuu ajamisen aiheuttama stressi, oppaat ovat ystävällisiä ja aina saa kuulla jotain mielenkiintoista rakennuksen historiasta. Joissain tiekirkoissa tarjotaan jopa mehut ja keksit matkailijan virkistykseksi. Toki myös omia eväitä voi syödä jossain sopivassa paikassa kirkon lähettyvillä.

Eilen tein muuttoa peräkärryn kanssa. Jossain Kuopion ja Iisalmen välissä pelattiin pesäpalloa aivan tien varressa. Siinä olisi ollut aivan ihanteellinen pysähdyspaikka. Ilman peräkärryä olisin varmasti pysähtynyt katselemaan peliä ja syömään eväitä. Toivottavasti kesän aikana vastaavia tilaisuuksia tulee eteen uudestaankin. Miinuspuolena tuossa taukopaikassa on WCn puute.

Mikäli kesän aikana löydän uusia hyviä taukopaikkoja, raportoin niistä blogissa. Olisi mukava lukea myös muiden kokemuksia hieman erilaisista, mutta mukavista taukopaikoista.

Palkkakatto kaikille

2006-05-16T13:45:00.000+03:00

Tuleeko kenellekään mieleen yhtään syytä miksi jonkun pitäisi ansaita yli 5000 € kuussa. Itse en ole tällaista syytä vielä keksinyt. Jos maailman laajuisesti pystyttäisiin sopimaan tuon suuruisesta palkkakatosta, niin rikollisuus ainakin lisääntyisi valtavasti. Mutta ollaan nyt hetki idealisteja. Jos ihmiset olisivat pohjimmiltaan hyviä, näinhän nykyään yleisesti uskotaan, niin tuollainen sopimus olisi mahdollista tehdä. Palkkakatto pitäisi tietenkin sitoa johonkin indeksiin, ettei devalvaatio söisi koko homman ideaa.

Sopimuksen seurauksena talouden nousu kääntyisi hetkeksi laskuun, kunnes talous mukautuisi uuteen tilanteeseen. Hiljainen mutta tasainen nousu alkaisi, kun palkat löytäisivät oman tasonsa. Idioottimaisten vehkeiden kehittely loppuisi hetkessä, kun kukaan ei niitä enää ostaisi. Olisi vain äärettömän hyviä perusmallin autoja, telkkareita, jääkaappeja, taloja jne. Ei tehtäisi enää jokaista lomamatkaa lentokoneella. Itseään ei pystyisi enää personoimaan ostamalla luksus tuotteita. Tuloerot eivät enää kannustaisi kaikkia lähtemään yliopistoihin opiskelemaan, niin saataisiin lisää hyvä suorittavan tason työn tekijöitä. Ammatit valittaisiin enemmän kiinnostusten kuin arvostusten perusteella jne.

No miksei tällaista palkkakattoa tule koskaan olemaan. Uskomme sitkeästi jatkuvan kehityksen lisäävän elämämme laatua. Itse kadehdin Papua Uusi-Guinean alkuperäiskansoja, jotka käyttävät päivittäisen elannon hankkimiseen neljä tuntia päivässä ja viettävät muutoin aikaa perheen kanssa jutustellen.

Helvetin kone

2006-05-15T12:19:00.000+03:00

Satun omistamaan 28” laajakuva-TV:n. Sinänsä asiassa ei ole mitään kummallista. Jos sattuu olemaan miespuoleinen opiskelija, niin tuo on ehdoton minimi minkä suuntaan kodinkoneliikkeessä voi edes vilkaista, ellei kyseessä satu olemaan taulu-TV. Laite on seissyt olohuoneessamme kunniapaikalla kohta kolme vuotta. Käyttötunteja on kertynyt satoja, ellei jo tuhansia. Hyödyllinen hankinta siis – no ei ole. Olen päivä päivältä vakuuttuneempi, että elämämme olisi paljon laadukkaampaa ilman tuota mustaa möhkälettä.

Heti aamulla on pakko avata telkkari, että näkee tuoreet uutiset. No samalla tulee kateltua Ykkösen aamu-TV, kun se nyt vaan tuntuu niin tärkeältä kuunnella keskustelua, kun joku on julkaissut kirjan sillin syönnistä merenkurkun kalastajakylissä. Koulunjälkeen on sen verran väsynyt, että tulee vaan tuijotettua ruutua samalla kun syö mikrossa lämmitettyä tarjousmaksalaatikkoa. No vekotin jää sitten päälle, kun vaimo tahtoo kuunnella kauniita ja rohkeita tiskatessa. T.i.l.a on pakko katsoa, että voi taas haukkua niiden iskun mainokselta näyttävän muutoskohteen ja pelkällä valkoisella sisustetun ”persoonallinen kodin”. Loppu ilta kuluu tuijottaen uusinnan uusintaa joistain vuosituhannen alun Hollywood pätkästä. Voi mitä kulttuuria!

Itse olisin täysin valmis luopumaan kyseisestä laitteesta, mutta kun siihen on kuitenkin laittanut kuun vuokran verran rahaa kiinni ja kun niitä uutisia ei tule oikein muuten seurattua... niin, ei siitä sitten kuitenkaan raaski luopua. Kaduttaa, että ostettiin koko laite - vaikka minähän sen meille halusin. Ehkä pitäisi myydä koko paska pois ja tilata TV-lupamaksuista säästyneillä rahoilla maakuntalehti opiskelija hintaan.

Ps. Oliko tämä nyt sitten sitä sosiaalipornoa? Anteeksi.

Radio on täällä taas

2006-05-02T21:16:00.000+03:00

Radiosta tulee paljon mielenkiintoista ohjelmaa, mutta kuka jaksaa kärkkyä radion äärellä näitä ohjelmia, kun samalla joutuu kuuntelemaan minuutti tolkulla kamalaa suomihumppaa tai modernia klassista musiikkia. Itse olen ollut lapsesta saakka innokas radio-ohjelmien kuuntelija. Näin vanhemmalla iällä innostus on hiipunut lähinnä television ylivoiman ansiosta.

Nyt olen löytämässä radiota uudelleen internetin ansiosta. Ylen sivuilla on tunneittain ladattavaa materiaalia, podcasting -palvelujen avulla saa aina uudet ohjelmat suoraan kotitietokoneelle. Ohjelmat voi kuunnella koska tahansa kun on sopivasti aikaa. On mielenkiintoista kuunnella eri alan asiantuntijoiden keskustelevan eri aiheista. Radiossa käydyt keskustelut ovat usein paljon laadukkaampia kuin televisiossa esitetyt lyhyet haastattelut. Voisinkin heivata TV:n ulos meidän taloudesta vaikka heti, mutta Saga tuskin innostuisi asiasta.

Radio yhdistettynä nettiin on edullinen, melko ekologinen ja käyttäjä ystävällinen väline saattaa tieteen ja kulttuurin tuotoksia kaiken kansan tietoisuuteen. Mikäli innostuit asiasta voit aloittaa ohjelmien imuroimisen vaikka Yle radio 1:n Napit vastakkain –ohjelman blogista.

Idiotismia

2006-05-01T15:34:00.000+03:00

Mitähän mahtoi liikkua päässä näillä makasiinin valtaajilla. Vekkaanpa ettei juuri mitään. Olihan siinä hyvä idea, vallata nuorille tärkeä kohtaamispaikka, sekä estää sen purkaminen. Mutta kenen idea oli sytyttää nuotio ja heittää siihen kaasupulloja. Ilmeisesti alun perinkään operaatiota ei oltu suunniteltu kovin tarkasti. Toivon ettei kyseessä ollut pelkkä kännipäissään mieleen tullut neronleimaus. Ehkä tapaus osoittaa vain, kuinka anarkiassa hyvätkään ideat eivät tuota hyvää lopputulosta.

Voisin antaa vinkiksi seuraaville makasiinin valtaajille. Lukitkaa itsenne sisään ja välttäkää väkivaltaa niin yrityksenne kestää varmasti hieman kauemmin, niin ja ei mitään tulitikkuleikkejä ensi kerralla, kiitos!

Pysähtyminen kielletty

2006-04-28T14:29:00.000+03:00

Joskus tuntuu, että ihmiseltä on kaikenlainen pysähtyminen kielletty. Ei saisi solmia parisuhdetta vaan tulisi olla seksuaalisesti aktiivinen. Elämänkatsomusta ei ole muodikasta rakentaa yhden aatteen varaan, vaan koko elämä on tutkimusmatkaa. Työelämässä työpaikka tai ainakin työtehtävä pitää vaihtaa aina kun työ ei enää ole haastavaa. Itse uskon, että hyvää elämää voi rakentaa vain pysyvälle alustalle.

Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta sammal tekee kivestä elävän. En halua vieriä elämääni läpi lähes muuttumattomana. Ja vaikka kolhutkin muokkaavat ihmistä, on silti miellyttävämpää elää monipuolisen elämän kasvualustana. Paikoilleen jäämistä vastaan kamppailevia lohduttaa varmasti tieto, että mielestäni avioliitto on vasta parisuhteen alku, Jumala on ääretön joten meillä on ääretön mahdollisuus kasvaa hänen tuntemisessaan ja kaikkeen haasteellisinta on yrittää kehittää samaa työtä 40 vuotta.

Ihmiskunta ei kehity jatkuvasti, mutta uskon, että paikalleen jäänyt ihminen voi jättää perinnökseen jotain paljon suurempaa, kuin uraputkessa kiitävä pyrstötähti, sillä pisinkin tähdenlento on vain joitain sekunteja ihmiskunnan historiassa.

Mun ikioma hyvä

2006-04-27T10:36:00.000+03:00

Yhteisön kyky lisätä siihen kuuluvien ihmisten onnellisuutta riippuu paljolti siitä mitä yhteisössä arvostetaan. Nykyään ei vain voida puhua yhteisön arvoista, kun yksilöllisyys on arvo numero yksi. Jokaisen ihmisen tulee löytää ”se oma juttu”. Tässä omassa jutussa sitten kukin koittaa pärjätä parhaansa mukaan. Mutta koska eri tieteen ja kulttuurin alat ovat erillään toisistaan harva kykenee ymmärtämään kovin monen ihmisen omaa juttua.

Valtaväestö ei ymmärrä nykyarkkitehtuuria, nykytaidetta, klassista musiikkia, jumalanpalveluksia, gourmet-ruokaa, nykykirjallisuutta tai runoutta, ”taide” elokuvia, huippumuotia ja -designia, puhumattakaan monen tieteenalan tutkimuksista. Eri alojen kauneimmista helmistä voivatkin nauttia vain kunkin alan harrastajat. Omaa työtään popularisoivia halveksitaan yleisesti ammattilaisten keskuudessa.

En kuitenkaan usko, että paljoa hyvää saataisiin aikaan työn laatua heikentämällä. Sen sijaan eri alojen ammattilaisten oli syytä laajentaa näkökulmaansa myös muiden alojen suuntaan ja pyrkiä kohti yhteistä hyvää. Poikkitieteellistä ja taiteellista keskustelua tarvittaisiin enemmän, mutta myös mattimeikäläisten olisi syytä etsiä elämäänsä sisältöä oman elinympäristönsä, TV-ruudun ja internetpäätteen ulkopuolelta.

ps. Jos tästä kirjoituksesta ei ymmärrä mitään omaan ajatteluun urautuminen on vallannut myös minut.

Ateismin sietämätön keveys

2006-04-24T12:49:00.001+03:00

Olen huvikseni lueskellut netistä monenlaista ateistista ideologiaa sisältävää materiaalia. Yksi asia minua jaksaa kummastuttaa. Mitä ateistia hyödyttää jos joku ihminen lakkaa uskomasta Jumalaan?

Kristitty voi perustella lähetystyötä lähimmäisen rakkaudella. Kristityllä on kokemus jonka mukaan elämä ilman Jumalaa on huonompi vaihtoehto, kuin elämä uskoen Jumalaan. Lisäksi Kristitty uskoo, että ilman uskoa Jumalaan ihminen kärsii ikuisen rangaistuksen kuolemansa jälkeen. Niinpä Kristitty tehdessään lähetystyötä uskoo lisäävänsä ihmisten hyvinvointia.

Ateistin on vaikea osoittaa, että elämä ilman Jumalaa olisi parempi vaihtoehto. Joillakin ateisteilla voi toki olla tästä oma kokemus, mutta laajempaa näyttöä ateismin kyvystä lisätä onnellisuutta ei ole. Puhtaasti ateistiset valtiot ovat uskontoja poistaessaan päätyneet silmittömiin julmuuksiin, kuten Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Niin ja missä viipyvät ateistiset hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt? Uskonnollisesti sitoutumattomissakin järjestöissä toimii paljon Kristittyjä ja muiden uskontojen jäseniä.

Ateismin suosio näyttääkin perustuvan lähinnä Kristittyjen tekemiin virheisiin, mutta missä ovat ateismin omat ansiot. Esimerkiksi sata syytä erota kirkosta -sivusto keskittyy kirkon vikojen etsintään ja paljastaa samalla kuinka huonosti tekijä tuntee Kristinuskoa.

Ateistit siis pyrkivät käännytystyöllään vapauttamaan ihmiset uskomuksistaan, mutta mitä ihminen saa tilalle - uskon kaikkivaltiaaseen, kaikkitietävään ja hyvään ihmiseen? Uskoo ken tahtoo...

Vennamo II vs. EU-orava

2006-04-23T14:40:00.000+03:00

Tänään Yle1:n maailmannäyttämöllä ohjelmassa käytiin hyvää poliittista keskustelua, jollaista harvoin voi seurata Suomessa. Ohjelman vieraita olivat Alexander Stubb ja Timo Soini. Keskustelussa käsiteltiin EUta.

Juuri tällaista keskustelun pitäisi olla värikästä, mutta kuitenkin toista kunnioittavaa. Usein poliittisessa keskustelussa henkilöt riitelevät keskenään ja asioiden esittely jää pintapuoliseksi. Katsojana tekee mieli rynnätä väliin ja erottaa riitapukarit toisistaan. Nyt asiaa käsiteltiin laajasti ja omat näkemykset tuotiin selkeästi esille, mutta keskustelijat olivat koko keskustelun ajan hyvän tuulisia. Keskustelua oli mukava seurata, eikä tarvinnut seurata juontajan epätoivoisia väliintuloja.

Yhtä tasokasta keskustelua politiikasta olisi mukava seurata enemmänkin. Vielä kun joskus vastaavan tasoista keskustelua voitaisiin käydä uskonnon alueella, ilman turhaa nöyristelyä.

Ohjelma on jokaisen nähtävillä Ylen mediasalissa tämän viikon.

Ps. Katso myös aiempi kirjoitus Geenimuunneltu EU-orava.

Peukkupaikka kirjasta

2006-04-21T14:34:00.000+03:00

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

"Haluamme olla välttämättömiä, aikojen alusta olemassa oleviksi määrättyjä."

Alister McGrath: Ateismin lyhyt historia

Kopioin tämän Just sopivasti blogista

Elämän top 5

2006-04-13T11:31:00.000+03:00

Suomi24 viikon suosituimpien keskustelujen listasta voi helposti tarkistaa mikä ihmisiä tässä maassa kiinnostaa.

Top 5 tällä viikolla
Saimi Nousiaisen potkut Marimekosta Jokapoika-paidan arvostelun takia
Pankkikorttien käyttö yleisempää kuin käteisen
Unelmanaisen pituus
Kattojen romahdukset
Viron viinarallin hiipuminen.

Lyhyemmin tuon listan voi esittää muodossa:

Julkkikset
Raha
Seksi
Uhat/vaarat
Alkoholi

Siinä lista mitä voi käyttää aina hyväkseen, kun ei työpaikan kahvipöydässä ole mitään puhuttavaa. Itse eläisin mieluusti yhteiskunnassa jossa lista näyttäisi tältä:

Yhteisö
Jumala
Hyvä elämä
Luonto
Kulttuuri

Vaippoja vastaan

2006-04-10T15:51:00.000+03:00

Edes sukupuoleni ei estä minua kirjoittamasta vaipoista ja siitä mitä vaippoja pitäisi käyttää – tai paremminkin olla käyttämättä. Onnellinen se ihminen joka voi elää elämänsä ilman vaippoja. Vaippojen käyttöä vanhuksien hoitolaitoksissa paheksutaan usein, mutta kuka suojelisi vauvoja tältä ihmisarvoa halveksivalta keksinnöltä. Vaippojen käyttöön, ylipäätänsä missään, on olemassa vain yksi syy - haluttomuus tai osaamattomuus elää vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

Koska vauvat eivät osaa puhua pidetään heitä usein eräänlaisina ihmisen alkuina. Kuitenkin vauvat tuntevat ja jäsentävät kokemuksiaan itsenäisesti. Vauvaiässä luodaan pohjaa perusturvallisuudelle ja monille muille asioille, jotka vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen läpi elämän, joten vauvoja tulee arvostaa ihmisenä siinä missä minua ja sinuakin. Suosittelen kaikille vauvoja hoitaville ihmisille vaipattomuuden kokeilua, lisätietoa saa alla olevista linkeistä:

Voima-lehden artikkeli aiheesta

Vaipattomuuskin on vaihtoehto

Blogi aiheeseen liittyen

Mikäli vaippayhtiöiden lobbaus on sumentanut ajattelunne kestovaippojen käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Sen sijaan kertakäyttövaippojen valmistuksesta, myynnistä ja käytöstä pitäisi säätää sopivan suuruiset rangaistukset rikoslaissa.

Vapauden hinta

2006-03-30T15:53:00.000+03:00

Tänään tuntuu siltä, että suurin osa Suomen kansan ongelmista johtuu ihmisten halusta suojella omaa vapauttaan. Ihmiset kyllä tahtoisivat tervehtiä naapuriaan, tahtoisivat ottaa vaikeita asioita esille työpaikallaan, tahtoisivat ilmaista mielipiteensä asioista jne. Jossain syvällä ihmisen takaraivossa kuitenkin jyskyttää ajatus, jos olen liian ystävällinen tai teen itseäni tunnetuksi se voi kääntyä minua vastaan tai voin joutua tilanteisiin jossa en tahtoisi olla. On siis helpompaa kulkea naapurin ohi maata tuijottaen, puhua asian vierestä kun pitäisi halkaista ytimiä, sulkea suu, kun ei ole varma ovatko kaikki muut samaa mieltä. Näin saadaan aikaan vaikenemisen kulttuuri jossa kaikki on yksityistä, mutta kaikilla on kuitenkin tarve tulla kuulluksi – vaikka anonyymisti blogissa.

Kirjaviisautta?

2006-03-29T22:18:00.000+03:00

En tiedä pitäisikö masentua vai ylpistyä. Huomasin tenttikirjaa lukiessani, että monet omaperäisenä pitämäni ajatukset, ovat jo sosiaalipolitiikan arkipäivää. Esimerkiksi ajatuksia talouskasvun kyvyttömyydestä lisätä hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tarpeesta sekä rajoitteista on pohdittu paljonkin. Olen toki onnellinen, että olen omassa päässäni tiedonmurusia yhdistelemällä päätynyt samoihin lopputuloksiin, kuin tohtorit eri tutkimuslaitoksissa, mutta silti minua harmittaa, ettei edustamani ajattelu ole mitenkään uutta politiikassa. Toisaalta olen jo pitempään ollut sitä mieltä, että se joka väittää esittävänsä vain omia mielipiteitään valehtelee.

Kaikkein eniten minua sapettaa se, että vaikka poliitikot ovat tietoisia näistä asioista, niitä ei tuoda julkiseen keskusteluun. Kovin harvoin kuulee puhuttavan, että ihmisten hyvinvointia voitaisiin lisätä kulutusta vähentämällä. Päinvastoin on jopa keskusteltu siitä, onko Suomi enää hyvinvointivaltio, kun emme kykene takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisuutta jatkuvaan kulutukseen. Jos Suomi ei ole hyvinvointivaltio niin mikä sitten on – Tanska, Norja ja ehkä jopa Ruotsi.

Loppukaneetiksi sopii lainaus Bioregionalismi blogista, se osoittaa miten mahdoton tehtävä ekososiaalisen politiikan läpiajaminen demokratiassa on.

”Kaikki aiemmat vallankumoukset (tasavaltalaiset, sosialistiset, kansallissosialistiset) ovat luvanneet ihmisille jotakin enemmän: maata, vapautta, työtä, leipää, ym. Ekologinen selviytymismalli lupaa vähemmän: niukempaa toimeentuloa, ruumiillista työtä, verta, hikeä, kyyneleitä.”

Teismin ekologinen puolustus

2006-03-28T16:59:00.000+03:00

Kristinuskon levittämää maailmankuvaa on pidetty yhtenä syyllisenä luonnon tuhoutumiseen. On nähty, että kristinuskossa ihminen kohotetaan luonnon valtiaaksi ja tällä oikeutetaan mm. riistotaloutta. En ryhdy tätä kieltämään 1. Mooseksen kirjan 1. luvun jakeessa 28 sanotaan: Jumala siunasi heidät (ihmiset) ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."

Mielestäni tehdään kuitenkin väärin, jos tuon Raamatun paikan avulla oikeutetaan luonnon jatkuva hyväksikäyttö. Siinä ei missään kohdassa kehoteta riistämään luontoa. Jumalan käsky on kaksiosainen. Maan täyttö ja valtaan otto -käskyn ihmiskunta on jo täyttänyt. Toisessa osassa Jumala yksinkertaisesti ilmoittaa, että luonnon kohtalo on ihmisen toiminnasta riippuvainen – ei pidä väittää ettei se sitä olisi. Ihminen voi siis omalla toiminnallaan vähentää tai lisätä luonnon hyvinvointia. Valitettavasti ihmiset ovat käyttäneet tätä vapautta väärin luonnon tuhoamiseen, toisinkin olisi voitu menetellä. Ihminen on edelleen luonnon valtias – ja näin ollen ainoa joka sen voi pelastaa.

Vielä susista

2006-03-27T22:10:00.000+03:00

Susiin liittyen itseäni kummastuttaa suomalaisten käsitys kylästä tai kaupungista. Parhaiten suomalaista kaupunkisuunnittelua kuvaa kansanlaulun säe: joka niemeen notkoon saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa. Kartoissa suomalaiset kylät näyttävät haulikolla ammutuilta - pieni epäsäännöllisen muotoinen keskusta ja koko ympäristö täynnä haja-asutusta. Venäjän Karjalassa liikkuessa tulee hetkessä selväksi miksi karjalaiset tunnetaan puheliaina (tai pohjalaiset harvasanaisina), pitkän korpitaipaleen jälkeen tullaan kylään jossa talot on rakennettu vieri viereen ja kylän jälkeen alkaa taas laaja asumaton alue. Kyllä siinä sanavarasto kehittyy, kun naapuri torpan piipusta kohoava savu sotkee narulla kuivuvat lakanat tai kun kylän suurperheen kakarat vievät porkkanat penkistä.

Mikäli suomalainen ei ole jotakin paikkaa onnistunut asuttamaan, niin sielläkin sen kädenjälki näkyy. Metsät ovat täynnä teitä jotka eivät johda taloon, siis metsäautoteitä. Eikö suomalainen insinööri osaa rakentaa metsäautoa jolle ei tarvita omaa tietä.

Saa siinä susi tutkia karttaa, jos aikoo löytää itselleen reviirin jossa ei tarvitse pelätä katumaasturilla liikkuvia marjastajia.

Mikä susissa pelottaa?

2006-03-26T22:19:00.000+03:00

En ymmärrä miksi susia täytyy pelätä aivan hysteerisesti. Lapsia kuljetetaan kouluihin susien pelossa ja uutisissa näytetään kuvaa isosta koirasta joka käy kotiovella. Harvoin mainitaan, että susi on viimeksi hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvulla, jolloin suomessa oli yli 500 sutta ja ihmiset kulkivat jalan pitkiä matkoja pimeillä metsäteillä. Todellisuudessa susista ei ole haittaa, kuin poromiehille ja metsästäjille joiden vaivalla kouluttamia koiria sudet tappavat parikymmentä vuodessa. Suurinta metakkaa asiasta tuntuvat kuitenkin pitävän säikäytetyt keski-ikäiset, jotka lukevat lapsilleen satuja punahilkasta ja kolmesta pienestä porsaasta.

Kummallista

2006-03-24T21:59:00.000+02:00

On ihmeellistä miten harvaa blogia jaksaa lukea. On suorastaan ihme, että tätäkin sanailua lukee muutama ihminen suhteellisen säännöllisesti. Itse en ole löytänyt montaakaan sivustoa jota seuraisin (hyviä blogeja saa ehdottaa kommentteihin). Taksiblogeista on tosin tullut jonkinlainen tapa – täytyyhän sitä jollain tyydyttää tirkistelyn tarpeet.

Toinen kummallinen asia on miten jotkut jaksavat marmattaa TV-luvan maksamisesta. Vaikka laskun suuruus hirvittääkin joka kerta laskun saapuessa, maksan sen silti mielelläni. Ei tarvitse pelätä kun avaa ulko-oven ovikellon soidessa ja YLE on mukavaa vastapainoa mainoskanaville.

Pohjoinen eteläinen maa

2006-03-24T17:05:00.000+02:00

Suomalaiset luulevat ilmeisesti asuvansa jossain Etelä-Euroopassa. Täällä syödään jäätelöä eniten Euroopassa. Me kestämme pakkasta huonommin kuin esim. hollantilaiset. Asuntojen sisälämpötila talvella on Euroopan korkeimpia ja kahvin kulutuksessa olemme maailman kärkimaita. Suurin osa syömistämme tomaateista on kotimaisia.

Saa sitä sitten miettiä mistä saataisiin lisää energiaa tämän lystin pyörittämiseen. Kaikki Suomalaiset voitaisiin ripotella vaikka pitkin Boliviaa, siellä kun tuota lämpöä on ihan omasta takaa ja tilaakin on sen verran, etteivät ne edes huomaisi meidän muuttoa sinne.

Järjen jättiläiset!

2006-03-23T20:39:00.000+02:00

Onko mitään älyttömämpää kuin ruoan arvonlisäveron alentaminen? Kukaan ei siitä hyödy. Valtio menettää verotuloja, jätevuoret kasvavat ja ulkomailta kannattaa tuoda entistä enemmän elintarvikkeita. Toki lapsiperheet saa pienennettyä ruokalaskuaan, mutta nekin rahat menee kuitenkin tenavan valoefektirobottiin. Todellisuudessa veron laskusta hyötyvät vain terveysvaikutteisten jogurttijuomien ostajat, kun terveysvaikutteisille tuotteille puuhataan omaa veroluokkaa. Toivon vaan, etteivät kelpuuta luomu-tuotteita tuohon erityisveron piiriin.

Jos keskustalla olisi yhtään munaa, niin se ehdottaisi tätä veroalea vain kotimaisille elintarvikkeille - emmehän tahdo aiheuttaa sisäpoliittista kriisiä EU:ssa.

Onko hedelmällisempää ratkoa ongelmia kuin puuttua ongelmien syihin?

2006-03-21T14:54:00.000+02:00

On totta, että lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaa myös ympäristö. Vanhempien lapsuuden kodin vaikutusta en kuitenkaan pitäisi välittömänä nuoren kasvuun vaikuttavana asiana. Totta kai vanhempien lapsuuden koti on vaikuttanut siihen, minkälaisia ihmisiä vanhemmista on tullut ja tätä kautta vanhempien lapsuuden koti vaikuttaa myös lapsiin. Näen kuitenkin, että aikuinen ihminen voi muuttua ja pyrkiä muuttamaan itseänsä, jolloin myös vanhempien lapsuuden kodin merkitys vähenee (huom. vähenee, ei lakkaa.)

Olen samaa mieltä Zachin kanssa siitä, että persoona osittain periytyy vanhemmilta, ja se voi olla laukaiseva tekijä monenlaisissa asioissa, mutta saako vanhempi käyttää persoonallisuuden epämiellyttäviä piirteitä syynä siihen, ettei ole tehnyt kaikkensa lapsen kanssa? Vanhempi on kuitenkin aikuinen ihminen, ja hänen on oltava vanhempi-lapsi suhteessa se, joka pyrkii tekemään muutosta, eikä suinkaan lapsi.

Onko auttamistyössä hedelmällisempää ratkoa ongelmia kuin puuttua ongelmien syihin (ja ratkoa saman aikaisesti ongelmaa)? Jos vanhemmille vain kerrotaan, että lapsellanne on kädessä tulehtunut haava, ja sitä kannattaa hoitaa laittamalla laastaria siihen päälle, niin haava märkii ja on tulehtunut niin kauan, kunnes sitä aletaan puhdistaa ja otetaan se hiiren papana pois sieltä haavasta tulehduttamasta sitä. Vaikka siis ongelmat saataisiin ratkottua, mutta jos niiden ongelmien syihin ei puututa, niin ne syyt jatkavat ongelmien aiheuttamista yhä uudestaan ja uudestaan.

Onko oikein jättää perhettä itseään selvittämään syitä nuoren ongelmiin, jos perhe ei alun perinkään ole nuoren oireista ymmärtänyt mistä ne johtuvat? Sellaisessa tilanteessa, kun perhe on tarvinnut apua ulkopuolisilta, perhe on hyvin vereslihalla asian kanssa. Monesti ihmiset ovat hyvin sokeita itsensä ja henkilökohtaisten asioiden kanssa, niin että kykyä löytää syitä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja (varsinkin kun ne monesti ovat ne ainoat toimintatavat, jotka vanhemmat tietävät) on hyvin vaikeaa. Siksi mielestäni siinä on hyvin tärkeää olla ammattilaisia ohjaamassa ja näyttämässä erilaisia mahdollisuuksia ja tukea vanhempia muutoksen edessä ja muutoksessa. Hyppy tuntemattomaan voi olla hyvin pelottavaa.

Mielestäni siinä tuleekin ammatillisuus esiin, että millä tavalla asiat otetaan perheen kanssa esiin ja miten niitä syitä lähdetään etsimään ja käsittelemään. Menneisyys on osa nykypäivää, ja nykypäivä osa tulevaisuutta. Mielestäni tulevaisuutta ei voida muuttaa, jos menneisyyttä ei huomioida ja virheistä oteta opiksi.

Ps. Loistava kommentti Zach aikuisena aikuiselle - olemisesta!!

Kasvun oikaisemisesta

2006-03-21T14:18:00.000+02:00

Saga kirjoitti varsin osuvan kirjoituksen nuorten ongelmien syistä. Usein vanhempia ei tahdota syyllistää, kun selkeää näyttöä vanhempien tekemistä virheistä ei ole. On helpompaa etsiä virheet lapsesta – et ollut koulussa, kännäsit kaupungilla jne. Perheen sisäiset ongelmat ovat poissa sosiaalityöntekijöiden silmistä ja niihin koetaan vaikeaksi puuttua. Helpompaa on olla aikuinen lapselle, kuin näyttää aikuisen mallia toiselle aikuiselle.

Ongelmakäyttäytymisen syyt eivät ole kuitenkaan pelkästään vanhemmissa. Ympäristön vaikutus ja vanhempien lapsuudenkodin vaikutus ovat aina olemassa. Myös lapsen osittain perimä persoonallisuus voi olla laukaiseva tekijä ongelmille. Esim. tilanteet, joissa lapsen persoonallisuus ei vastaa vanhemman odotuksia tai lapsessa on piirteitä, joita vanhempi ei voi sietää omassa puolisossaan. Sisarusparven keskinäinen erilaisuus ei varmasti aina selity vanhempien kautta. Toki vanhemmat ovat eräänlaisessa risteyksessä, jossa he suodattavat sekä lapsilta että ympäristöstä tulevia signaaleja ja voivat omalla toiminnallaan myös vaikuttaa näiden ärsykkeiden välittymiseen perheen sisällä.

Perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että joskus on varmasti ihan hyödyllistä todeta, ettei ongelmien syitä voida löytää. Auttamistyössä onkin hedelmällisempää ratkoa havaittuja ongelmia niin perheessä kuin nuorenkin kanssa. Itse ajattelen, että antamalla perheelle riittävästi tietoa ongelmien laadusta, he kyllä itse huomaavat ongelmien syyt. Mikäli työskentelyssä lähdetään syiden etsimisestä voidaan tulehduttaa alkuunsa vuorovaikutus väylät perheen kanssa. Ehkä onkin syytä kysyä voidaanko kasvatustyötä tehdä yksinomaan eteenpäin suuntautuvasti, ilman menneisyyteen katsomista?

Aikuiset kuriin

2006-03-21T10:46:00.000+02:00

Eräs vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on asettaa rajoja lasten haluille ja himoille. Mielestäni myös aikuiset tarvitsevat tällaista ohjausta. Ei täysi-ikäisyys tuo automaattisesti kykyä elää harkitummin ja viisaammin - päinvastoin. Aikuiset voivat elää paljon itsekkäämmin ja typerämmin mitä lapset. Ajatus, jonka mukaan aikuinen ihminen saa tehdä mitä tahansa kunhan ei satuta tai tee vahinkoa muille ihmisille, on täysin sietämätön. Se ajaa ihmiset hedonistiseen maailman katsomukseen, joka puolestaan kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska kaikki pyrkimykset kohti onnea vähentävät joidenkin ihmisten onnellisuutta. Joudutaan salailun ja peittelyn kulttuuriin, jossa jokainen ihminen toimii itsenäisesti, eikä edes tahdo tietää mitä muut tekevät.

Uskon, että on olemassa kaikkien kannalta hyviä asioita, asioita jotka mahdollisesti loukkaavat ja närkästyttävät monia mutta ovat kuitenkin heidänkin parhaakseen. Mielestäni valtion tehtävä on pyrkiä kohti tällaista hyvää. Sen keinot ihmisten ohjaamisessa ovat kuitenkin varsin olemattomat. Nykyään tätä tehtävää hoidetaan lähinnä verotuksen keinoin. Esim. polttoaineen verotuksella pyritään hillitsemään haitallista henkilöautoilua. Kuitenkin aina löytyy ihmisiä joilla on varaa olla välittämättä bensan hinnan kohoamisesta, jos taas ansiotuloille asetettaisiin jokin yläraja, harmaan työn tekeminen lisääntyisi.

Kuten terroristilakien jatkuvasta kiristämisestä voidaan nähdä, useat valtiot tuntuvat näkevän ainoana vaihtoehtona ihmisten täydellinen kontrolloinnin, jolloin kansalaisten täytyy vain luottaa valtion johdon hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Itse näkisin parempana vaihtoehtona valtiollisten tutkimuslaitosten perustamisen, joiden tehtävänä olisi tutkia ja keskustella avoimesti politiikasta, jolla kansan onnellisuutta edistetään ja näin vaikuttaa myös kansan mielipiteisiin. Nykypolitiikassa kun päätöksien taustalla oleva arvomaailma jää usein rivikansalaisen näkökulmasta varsin hämäräksi.

On sanottu, että oikeuslaitoksen tuomarin tulisi toimia kuten hyvän perheenisän, mielestäni myös valtion pitäisi toimia tämän periaatteen mukaisesti.

Nuoresta itsestä johtuvat ongelmat?!

2006-03-20T11:24:00.000+02:00

Tämä teksti voi satuttaa joitakin vanhempia, ja siksi kehoitankin miettimään, onko tekstiä edes tarpeen lukea.

Ne, jotka ovat lastensuojelutyötä joskus tehneet tai siitä jotakin jostakin muusta syystä tietävät, ovat kenties kuulleet, että monesti nuorten ongelmat jaetaan perheestä johtuviin ja nuoresta itsestä johtuviin. (Karkeasti jaoteltuna.) Ja tätä jaottelua olen monesti pohtinut. Voiko nuorella olla ongelmia, jotka ovat itsestä johtuvia?

Tietenkin ongelmat ovat "itsestä johtuvia", jos kyseessä on neurologiset syyt, prenataaliset tai synnytyksestä johtuvat tai traumaattisista kokemuksista (perheen ulkopuolelta) aiheutuneet ongelmat ja psykiatriset ongelmat. Tässä tekstissä nämä "syyt" ovat nyt kuitenkin rajattu pois, eli en tarkoita näistä syistä johtuvia ongelmia tässä tekstissä.

Voidaanko sanoa, kun nuori esimerkiksi hakee rajojaan rajulla tavalla, että nuori "on vain hukassa ja perhe on yrittänyt kovasti tukea ja perhe on tehnyt kaikkensa"? Mistä se raju rajojen hakeminen johtuu? Mistä epäsosiaalinen käytös johtuu? Jos syyksi sanotaan huono itsetunto (käytetään esimerkkinä tässä tekstissä) tai muu vastaava, niin mistä huono itsetunto johtuu? Mikä on mennyt huonosti tai missä on mennyt vikaan, jos nuorella on huono itsetunto? Minä heittäisin tähän väliin kysymyksen, onko tämä nuori saanut vanhemmilta sitä, mitä hän olisi tarvinnut saadakseen hyvän itsetunnon? Kenen tehtävä on kasvattaa ja tukea nuorta kokonaisvaltaisesti? Ei kai vastuuta huonosta itsetunnosta voida heittää vielä keskenkasvuisen lapsen harteille?

Tämän tekstin tarkoitus on olla käsitteiden pohtimista, ei ketään syyllistävää. Minusta on tärkeää pohtia tällaisia käsitteitä, koska nämä käsitteet vaikuttavat ("perheestä johtuva", "nuoresta johtuva") siihen asenteeseen, miten lastesuojelutyötä tehdään. Ja asenteet välittyvät väkisinkin nuoreen itseensä. Onko oikein, jos nuorelle välittyy kuva, että hänessä on jokin vika, että hänen itsetuntonsa on vinosti kehittynyt, kun nuori ei siihen kuitenkaan pysty itse suoranaisesti vaikuttamaan. Tämä asia ei liity vastuunkantamiseen, eikä sitä saa siihen sotkea. Tottakai täytyy oppia ottamaan vastuu omista teoistaan ikätason edellyttämällä tavalla.

Aikaisemmin mainitsemani "perhe on tehnyt kaikkensa" pitää varmasti monissa tilanteissa paikkansa, eikä enempää voida perheeltä vaatiakkaan. Kukaan meistä ihmisistä ei ole eikä tule olemaan täydellinen vanhempi. Mutta myös vanhemman täytyy kyetä kantamaan vastuu omista virheistään. Näen myös itsessäni sen mahdollisuuden, että teen virheitä tulevana vanhempana, jopa niin suuria, että voin tarvita ulkopuolista apua ja tukea. Näen sen mahdollisuuden, mutta pyrin (niinkuin kuka tahansa) tekemään parhaani ja toivon, että se tulee riittämään.

Tekstini voi olla hieman epäselvä, mutta en saa tuotettua sitä selvemmin ulos itsestäni. Kysymys kuuluu voidaanko sanoa, että ongelmat ovat nuoresta itsestä johtuvia? Onko se myöskään eettisesti tai moraalisesti oikein?

Miksi kirkolle töihin?

2006-03-15T11:27:00.000+02:00

Oon aika paljon yrittäny pohtia yhtä kysymystä, jota en kylläkään ole saanut ratkaistua, saati edes saanut jonkinasteista selvyyttä siihen, mutta joka on kuitenkin aika perustavanlaatuinen kysymys.

Kysymys kuuluu, miksi joku opiskelee kirkon virkaan ja haluaa kirkolle töihin, jos ei ole kiinnostunut Jumalasta, ja varsinkaan Raamatusta? Tarkoitan lähinnä diakoniksi ja nuorisotyönohjaajaksi haluavia. Teologia on minun mielestä asia sinänsä, monille teologeille/teologiksi aikoville tuntuu riittävän se, että saa filosofoida ja toimittaa riittejä/rituaaleja, mutta filosofointia ja rituaaleja ei oikein voi harjottaa kasvatustyössä tai diakonia-puolella. Nuorisotyössä ja diakoniassa työ on jollakin tasolla konkreettisempaa.

Mutta miksi haluta erityisesti kirkon nuorisotyöhön, jos kristillinen kasvatus (perustuen Raamatun arvoihin) ei kiinnosta, vaan halutaan opettaa yleisiä itsestä hyviltä tuntuvia arvoja, jotka taas eivät välttämättä käy yksiin Raamatun arvojen kanssa.. Nykyaikana Raamatun arvot toki ovat eri ihmiselle erilaisia, mutta kun Raamattua ei käytetä työvälineenä ollenkaan (jolloin ne arvotkin tulevat jostain muualta). Jos kirkon nuorisotyön mukana ei ole opetusta uskosta, Raamatusta ja Jumalasta, armosta, laista ja kaikesta muusta oleellisesta, mitä jää? Perus itsetunnon tukemista, elämän suurten kysymysten pohtimista filosofisella tavalla, elämän myllerryksessä rinnalla seisomista ja olkapään tarjoamista. Mutta tällaista työnkuvaahan voi toteuttaa myös missä tahansa muun tahon nuorisotyössä, kunnalla ja eri järjestöissä. Miksi ihmeessä siis kirkolle töihin?

Palkkaus ei voi vetää puoleensa, kun sosionomina voi tienata paljon paremmin muualla, työ on kirkolla ajatonta, mikä pahimmassa tapauksessa voi ajaa valtavaan työtaakkaan ja lopulta työuupumiseen. Onhan kirkon kasvatustyö tietyssä määrin arvostettua ihan yleisesti, mutta voiko se riittää pelkästään motivoimaan kirkolle töihin? Koska jos pelkkä arvostettu työ toimii motiivina, niin työssä joutuu muuten kamppailemaan niin isojen negatiivisten puolien kanssa, että vaa’assa negatiiviset asiat painavat paljon enemmän (esim. työyhteisö voi vaatia kristillisempää elämäntapaa vedoten työntekijän esimerkkinä olemiseen, sama vaatimus tulee aivan varmasti myös seurakuntalaisilta). Toivon, ettei perusteena ole, että saa syssla och pyssla nuorten kanssa, koska silloin tehdään hallaa vain nuorille. Ja sellaiseen työotteeseen varmasti puututaan myös esimiestasolta jossain vaiheessa.

Kysymys jää siis auki ja kaivamaan mieltäni. En voi kysyä sitä keltään opiskelijalta suoraan, koska silloin minut leimataan arvostelijaksi, uskon mittaajaksi ym. vastaaviksi. Näinä postmodernismin aikoina usko ja arvot ovat yksityisasioita ja uskoa saa niin kuin kukainenkin tahtoo, ja auta armias, jos joku uskaltaa kyseenalaistaa sen. Mutta mikään näistä ei vastaa kysymykseen, miksi kirkolle töihin?

Näin saat ei ”EI MAINOKSIA” -tarran

2006-03-14T18:21:00.000+02:00

Googlettamalla löytyi tieto, jonka mukaan ”EI MAINOKSIA” –tarroja on jaettu ainakin nuukuusviikon aikana ympäristövaliokunnan toimesta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla asuvat voivat muuten tilata tarran itselleen YTV:n sivuilta. Mikäli asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella voi tulostaa itselleen virallisen oloisen kuluttajaviraston tarran.

Pikkukiviä-blogissa esitelty tarramalli on mielestäni tosi hyvä, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lehdenjakajien kannalta. Edelleenkin toivon, että näistä tarroista saadaan niin yleisiä, että ne vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja mainoksien painosmääriin. Kannattaa painostaa oman paikkakunnan jätehuolto yhtiötä toimittamaan noita tarroja - kun YTV:kin jakaa niin miksette te!

On niin helppoo olla onnellinen!

2006-03-12T23:18:00.000+02:00

Olavi Uusivirta on onnistunut kiteyttämään yhteen biisiin paljon tosi hienoja ajatuksia. Vaikka kappale on kirjoitettu hieman ironiseen sävyyn, niin on sen sanoituksessa paljon totuuden siemeniä. Onnellisena oleminen on pohjimmiltaan pienestä kiinni, jos vain pystyy tyytymään siihen mitä on – mikä taas ei onnistu kovin helpolla.

Tyytymättömyys on jatkuvaa kasvua vaativan yhteiskunnan polttoainetta. Kun kaikki ovat onnellisia, ei ole enää mitään syytä kasvaa, niinpä täytyy kokoajan olla olemassa vähintäänkin pelko siitä, että kohta kaikki menee huonommin. Markkinointiväki käyttää tyytymättömyyttä ovelasti hyväkseen. Otetaan esimerkiksi muutama mainos, joista huomaa helposti, ne puutteet mitä meillä ihmisillä on. En nyt ryhdy selostamaan mainosten sisältöä tarkasti, vaan kuvaan lyhyesti sen puutteen joka meillä luonnostaan on ja johon tuotetta tarjotaan korvikkeeksi.

Levitettävä Oltermanni – Hiljainen toisen ihmisen hyväksyntä ja läsnäolo parisuhteessa.

Keiju-margariini – Yhdessä tekeminen ja eläminen yli sukupolvirajojen (isä – poika – pojan poika)

Toyota Avensis – Isän hyväksynnän ja arvostuksen kokeminen

OBH Nordica Big Popper – Äiti voi nauttia lasten kanssa olemisesta.

Volkswagen Golf – Vuorovaikutus ja kommunikointi kahden eri sukupolven välillä.

Eihän näissä missään tuote ole ratkaisu siihen ongelmaan johon niitä koitetaan tarjota. Uusi auto voi hetkeksi nostaa pojan osakkeita isän silmissä, mutta todellinen ongelma on jossain paljon syvemmällä. Mutta ehkä mainoksia katsomalla voi löytää onnen. Pitää vaan löytää niiden todellinen viesti. Niiden pohjalta voi jo yrittää suunnitella elämää – Designing Good Life.

Sadantuhannen lukijan raja ylitetty!

2006-03-12T12:08:00.000+02:00

Blogimme ylitti juuri sadantuhannen lukijan rajan – kiitos Aamulehden (sunnuntain levikki n. 140 000). Sen sunnuntai liitteen Blogosfääri-palstalla julkaistiin Tuhotaan suoramainonta bisnes –artikkeli. Toivotaan, että laajentunut lukijakunta saisi tarraideaan vauhtia.

Vastaavanlaista ideaa on pohdittu myös Pikkukiviä-blogissa, hienoa nähdä, että kaikkien ajatusten kanssa ei ole ihan yksin. Antin blogista kävi myös ilmi, että mainonnan kieltäviä tarroja on jo käytössä ainakin Hollannissa. Ehkä mainonnan kieltävistä tarroista saadaan vielä EU-direktiivi jos oikein lobataan.

Sähköinen versio blogistamme jatkaa maagisen tuhannen kävijän rajan tavoittelemista – ehkä jo ensiviikolla.

Työtä itselle

2006-03-11T18:52:00.000+02:00

Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt olisiko mahdollista elää tekemällä työtä itselle. En nyt tarkoita mitään yksityisyrittämistä, vaan jonkinlaista puuhastelua toimeentulon hankkimiseksi. Kyse olisi kai eräänlaisesta keräily taloudesta tai pienimuotoisesta vaihdantataloudesta, siis elämästä ilman rahaa.

En usko, että kokonaan ilman rahaa voi elää. Aina täytyy ostaa jotain, kuten suolaa ja sokeria. Suomen ilmastossa asumiseen tarvitaan alkupääomaksi vähintään jonkin verran metsää. Tosin nykyisillä rakentamismääräyksillä talon rakentaminen ei onnistu pelkällä kirveellä, joka sekin maksaa.

Yksin eläjä pystyy elämään melko pienillä tuloilla. Itse tiedän ihmisen jonka vuositulot ovat alle tuhat euroa vuodessa. Asumalla muiden nurkissa ja dyykkaamalla pystyy elämään aika vähällä. Perheelliselle tällainen elämäntapa ei tosin onnistu.

Perheessä vähintäänkin toisen vanhemman täytyy olla työelämässä mukana. Toki yhteiskunnan kustannuksellakin voi elää, mutta mielestäni se on moraalitonta, mikäli se on oma valinta. Kysymys onkin kuinka kannattavaa olisi toisen vanhemman jääminen kotiin. Suoranaisia säästöjä syntyisi päivähoitomaksuista. Pienimuotoisella maanviljelyllä, eläinten pidolla ja luonnon antimia hyödyntämällä pystyisi ison osan ruoasta hankkimaan itse. Mikäli sitä metsää olisi, myös talon lämmitys onnistuu ilman suurempia kustannuksia. Vaatteita ja monia kodin tavaroita voi myös valmistaa itse.

Uskon, että taitava, ahkera ja terve ihminen pystyisi hankkimaan melkoisesti ”tuloja” ”kotitöitä” tekemällä. Olisi mukava suorittaa tarkempia laskelmia aiheesta - siinäpä tekemistä sadepäivien varalle :). Joka tapauksessa tuollainen yksinkertainen elämä kiehtoo minua jollain tapaa. Alkavaa hulluutta kenties?

Säästä!

2006-03-10T13:34:00.000+02:00

Luin jostain blogista säästövinkkejä, mielestäni ne olivat varsin tehottomia, joten tässä hieman tehokkaampia keinoja

- Päätä kuinka paljon rahaa käytät kuukaudessa esim. ruokaan. Muuten tulojen noustessa myös menot nousevat samassa suhteessa
- Asu paikkakunnalla jossa elin- ja asumiskustannukset ovat alhaiset.
- Osta talo jonka lämmitys ja ylläpitokustannukset ovat alhaiset.(joskus vuokralla asuminen voi olla järkevä vaihtoehto
- Asu mahdollisimman lähellä vanhempiasi, muita sukulaisia, kavereitasi, palveluita ja työ/opiskelu paikkaasi.
- Kulje välimatkat aina kun mahdollista lihasvoiman avulla.
- Lomamatkat kannattaa suunnitella hyvissä ajoin
- Poimi ja säilö paljon marjoja ja sieniä.
- Kasvata itse mahdollisimman suuri osa ruoastasi.
- Käytä aikaa ruoan valmistamiseen. Näin saat halvemmista ruoka-aineista parempaa ruokaa. (joskus eineksien osto voi olla ihan järkevä vaihtoehto esim.hernekeitto,maksalaatikko)
- Tee ruokaostokset viikoksi kerrallaan. (tai dyykkää kauppojen roskiksista)
- Tee ostoslista, älä osta mitään mitä ei lue listassasi.
- Ennen kun ostat jotain mieti voiko vastaavan tuotteen saada halvemmalla a) lainaamalla b) käytettynä c) itse tekemällä.
- Osta harvoin mutta laadukasta (kallis ei ole aina laadukas).
- Kilpailuta vakuutuksesi säännöllisesti. (kaikkea ei tarvitse vakuuttaa)
- Jos olet kauan (yli kk) pois kotoa katkaise tv-lupasi.
-Sijoita säännöllisesti.

Näitä löytyy varmasti vielä paljon lisää, mutta kyllä noillakin pärjää.

Mies on paha

2006-03-09T19:02:00.000+02:00

Näin naisten päivän jälkeen voi jo kirjoittaa vähän mies asiaa. Mikä siinä on, että mediassa miehet esitetään suorastaan demonisina hahmoina. Mediakeskusteluissa naiset edustavat hyvyyttä, puhtautta, viattomuutta ja miehet pahuutta, raakuutta sekä kovuutta.

Esimerkiksi aina kun puhutaan lähisuhde väkivallasta, oletetaan aina naisen olevan uhri. Tutkimusten mukaan naiset kokevat selvästi miehiä useammin joutuneensa väkivallan kohteiksi parisuhteessa. Niin, kokevat. Tällaiset tilastot ovat omiaan vääristämään totuutta. Miehet kun eivät ehkä koe joutuneensa väkivallan kohteeksi yhtä herkästi.

Toinen esimerkki voitaisiin ottaa tästä hedelmöityshoitolaki keskustelusta. Hedelmöityshoitojen myöntämistä yksinäisille naisille on peruteltu mm. sillä, että isän olemassa olo ei takaa rakkautta ja tasapainosta kehitystä lapselle. Ikään kuin isä olisi suorastaan uhka perheelle. Ei isän olemassaolo kehitystä ainakaan heikennä. Oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että isäsuhteen puuttuminen on yhdistävä tekijä monen murrosiässä vaikeuksiin joutuneen pojan kohdalla.

Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Olen kuullut jopa väitettävän, että jos naiset hallitsisivat maailmaa, se olisi parempi paikka elää. Ehkä olisikin, mutta kenelle.

Aiheeseen liittyvä väitöskirja luettavissa osoitteessa: personal.inet.fi/tiede/pasi.malmi/Miehiin_kohdistuva_syrjinta.pdf

Miksi, miksi, miksi??

2006-03-08T20:12:00.000+02:00

Miksi kurkkua leikataan juustohöylällä niin että siivuista tulee aivan liian ohuita ja juustohöylän taakse jää monesti pieni siipale kurkkua ja lopulta se kuivuu siihen kiinni?

Miksi ruokalusikka vedetään suusta pois niin, että se osuu hampaisiin ja siitä kuuluu ikävä metallin kaikuinen kalahdus metallin osuessa hammasluustoon?

Miksi hammastahnatuubia ei puristeta kapeista reunoista vaan yleensä leveistä sivuista?

Miksi nenän vuotaminen pakkasella ärsyttää suunnattomasti?

Miksi ihminen käy monta kertaa ylikierroksilla kun on nälkä?

Geenimuunneltu EU-orava

2006-03-08T19:42:00.000+02:00

Kaduttaa vieläkin, että menin äänestämään EU-vaaleissa Alexander Stubbia. Kaverin arvomaailma ei kohtaa omaani oikeastaan missään kysymyksissä. Hieman helpotusta henkiseen krapulaani sain, kun satuin katsomaan eilen (tiistai 7.3.) Nelosen uutiset. Euroedustajani oli kutsuttu ohjelmaan kommentoimaan Suomalaisten EU-kielteisyyttä. Ohjelman on katsottavissa Nelosen nettisivuilta.

Oltiinpa jätkästä mitä mieltä tahansa niin ainakaan hänen puheenlahjoja ei voi moittia. Jopa paljon kehuttu Timo Soini voisi ottaa oppia Stubbin retoriikasta.. Melkoista taituruutta vaaditaan, kun kurkkudirektiivi ja EU:n jäsenmaksut saadaan kuulostamaan positiivilta asioilta. Helppohan Soinin ja kumppaneiden on kosiskella äänestäjiä populistisilla teemoilla. Paljon enemmän vaatii puhua asiasta josta lähes kaikki ovat erimieltä.

Toivon vaan, että Stubbin kaltaisia väriläiskiä saataisiin lisää politiikkaan. Muuten nuoret jäävät pysyvästi nukkuvien puolueeseen. Nykypolitiikkojen puheita kun täytyy olla aina muutama toimittaja suomentamassa, jotta niitä on mahdollista ymmärtää.

Tuhotaan suoramainonta bisnes

2006-03-06T18:23:00.000+02:00

Tulipa mieleen, että on varmasti paljon sellaista yritystoimintaa Suomen maassa, jonka konkurssista moni olisi iloinen. Ajatellaanpa nyt vaikka suoramainontaa. Kuka oikeasti surisi sitä, ettei viikoittaista mainosnivaskaa tulisi postiluukusta.

”EI MAINOKSIA!”-tarra postiluukussa tai -laatikossa ei synnytä kovin positiivisia mielikuvia asukkaasta. Niinpä mainosten kieltämisestä on tehtävä trendikästä.

Nyt pitäisi jonkun ottaa asiakseen hienojen ”EI MAINOKSIA!”-tarrojen teettämisen. Niitä voisivat suunnitella vaikkapa Juba Tuomola, Stefan Lindfors ja Kaj Stenvall. Jos mukaan saataisiin jokin maksukykyinen taho, niin näitä upeita tarroja voitaisiin jakaa ilmaiseksi vaikkapa kauppojen auloissa.

Tuskin suoramainontaa saataisiin tällä toiminnalla kokonaan lopetettua, mutta ehkä muutama surkea ilmaisjakelulehti jouduttaisiin lopettamaan. Ja ainakin mainosten painosmäärät putoaisivat jonkin verran – ja maailma pelastuu.

Rikkaiden kummallinen elämä

2006-03-05T15:37:00.000+02:00

Mielestäni rikkaat käyttävät rahojaan hieman mielikuvituksettomasti. Mitä järkeä on siinä, että ostetaan autotalliin toinen toistaan hienompia autoja, kun ei edes tarvitse niitä autoja mihinkään. Jos minä olisin rikas, tai kun tulen olemaan rikas, en osta ensimmäistäkään autoa. Silloin minulla on kerrankin varaa ajaa julkisilla aina, kun haluan. Nykysuomessa kun on halvempaa ajaa omalla autolla aina, jos matkustajia on enemmän kuin yksi. Varsinkin jos on ostanut vähäruokaisen ja edullisen auton (esim. meillä auton hinta 1000€ kulutus 6-7 l/100km). Olisi mukavaa jos ei tarvitsisi koskaan ajaa itse minnekään.

Otetaan esimerkiksi lomamatkalle perheen kanssa?

Vaihtoehto A) Omalla autolla

Sullotaan perhe autoon. On ajettu muutama kilometri, kun perheen pienintä pissattaa. No etsitään huolto-asema. Käydään vain nopeasti pissalla – tai sitten ei. Karkkihyllyillä juniori lyö levyksi lattialle ja ryhtyy huutaen vaatimaan megajumbo namusekoitusta. No rahallahan siitä selviää ja hammaslääkäriliitto kiittää ostopäätöksen työllistävästä vaikutuksesta. Matka jatkuu räntäsadetta halkoen, kunnes pissapojasta loppuu vesi. Taas tähystetään taivasta vasten kirkkaana loistavaa huoltoaseman mainospylvästä. Päätetään samalla pysähdyksellä syödä. Uudella ÖÄY-ketjun huoltoasemalla saa maksaa kaikesta saman minkä normaalissa perheravintolassa, mutta ruoan laatu vastaa valmisaterioita. No loppumatka sujuu kuunnellen lasten kinastelua takapenkillä, kun vasta hankittu DVD-soitin ei suostu pyörittämään mukaan otettua lempi elokuvaa. Viimeiset 80 km. ajetaan pimeässä, hirviä peläten. Kun päästään perille (6 tuntia lähdöstä) sekä vanhemmat, että kakarat ovat väsyneitä ja stressaantuneita. Ensimmäinen lomapäivä menee matkasta toipuessa.

Vaihtoehto B) Julkisilla

Tilataan tilataksi. Ystävällinen taksiyrittäjä auttaa laukkujen pakkaamisessa autoon. Ajetaan lyhyt matka juna-asemalle. Siirretään tavarat ja mukulat junaan. Junamatka sujuu mukavasti päivän lehtiä ja lempikirjailijan uutta romaania lukien. Lapset leikkivät leikkipaikalla, uusien kavereittensa kanssa. Välillä juodaan kahvit ravintolavaunussa. Päätepysäkillä siirretään jälleen laukut taksiin. Kohta (3,5 tuntia lähdöstä) ollaankin jo perillä. Vielä laukut sisälle ja voidaankin lähteä vaimon kanssa pienelle iltakävelylle, lasten katsoessa lastenohjelmia.

Ruokaostokset voi tehdä taksilla tai tilata suoraan netistä. Lasten harrastuksiin kuljetukset voidaan ulkoistaa taksiyrityksille ja näin jää aikaa muiden lasten ja puolison kanssa kotona oleskeluun. Tällainen elämäntapa kuormittaisi varmasti vähemmän myös ympäristöä.

Julkisenliikenteen lakoista voisi joskus olla vähän harmia, mutta onneksi autoja voi myös vuokrata. Koettakaapa keksiä auton omistamiselle jotain muita perusteita, kuin taloudelliset syyt, usein sitä ei voi perustella edes niillä, kun yksin auton hankintahinnalla matkustaa julkisilla vaikka pari kertaa pallon ympäri.

Tahtoo opintolainaa!!!!

2006-03-04T10:47:00.000+02:00

Hmmmprhh... Niinku on sanottu, ei me aina olla samaa mieltä Zachin kanssa. Miten ihmeessä saisin miehen ymmärtämään, että meijän pitää ottaa opintolainaa? Sen mielestä meillä menee taloudellisesti ihan hyvin, mutta hyvänhän miehen on sanoa. Sen ei tarvi käydä kampaajalla, ostaa meikkejä, värjätä hiuksia, ostaa vaatteita, kenkiä jne. Tää tietenki kuulostaa ihan perus nais-höpötykseltä, mutta mää on kuitenki niitä "luonnon lapsia", jotka ei panosta hirveesti eikä harrasta shoppailua.

Mutta jos on varaa ostaa kengät kerran vuodessa (sillonki pitää päättää tarviiko enemmän talvi-vai kesäkenkiä), käyn kerran puolessa vuodessa kampaajalla leikauttaa hiukset ja kaikki meikit+kasvonpuhdistusaineet (ripsiväri, kasvomaito, kasvovesi, kasvorasva ja kasvonaamio) ostaa mun (joka siis olen vaimo) äiti, niin eikö tilanne oo vähän nolo ja tiukka?

Okei, hiusvärin ostan kerran neljässä kuukaudessa ja meikkivoiteen kerran puolessa vuodessa. Vaatteita pyydän yleensä synttäri- tai joululahjaksi, koska niitä ei muuten oo vara ostaa. Käytän itse ehkä noin 50 euroo vuodessa (siis kaikkiin!) vaatteisiin. Uskallan väittää, että elän PALJON tiukemmin ku muut ikäiseni neitoset.

Meillä on yhteinen tili, ja mun mielestä esimerkiksi just lainanotosta pitää keskustella ja olla yhtä mieltä, en halua omin päin iskeä kiilaa meidän väliin. Yhteinen tili ja yhteiset päätökset kuitenkin kuvastaa avioliittoa ja yhteistä vastuuta asioista. "Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä, ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi" (1.Moos. 2:24). Me ollaan yksi liha, ja siksi meidän täytyy yhdessä hoitaa ja kantaa vastuuta asioistamme.

Koulua ei oo kuin pari kuukautta, ennen ku molemmat valmistutaan, mutta oon niin täynnä tätä tiukilla elämistä, että haluaisin sen opintolainan... ku sitä ollaan jo aikasemminki otettu (suurempia hankintoja varten, kuten tietokone :)) niin muutama satanen ei sitä summaa niin pahasti nosta...

Ps. Se "hirvifilee ja uuniperunat viinikastikkeen kera" oli täys katastrofi... perunat jäi raa'aksi niin, ettei niitä voinu syödä, lihat 5cmx3cm kokosia ja viinikastikkeesta ei meillä tykkää ku mies. Että se siitä hienosta ateriasta... *hih, pääsinpäs näpäyttää tuota brassailijaa*

Kurjaa opiskelija elämää

2006-03-03T17:14:00.000+02:00

Kuun alussa ennen opintotuen saapumista opiskelijan elämä on kurjimmillaan. Tänään syötiin vaimon kanssa hirven fileetä, punaviinikastikkeella, valkosipuliuuniperunoiden, maustevoinokareen ja puolukkasurvoksen kera. No ei tosin missään huippu ravintolassa vaan ihan kotosalla. Ateria oli sitä paitsi melkein ilmainen, kun liha saatiin ystävällisenä lahjoituksena sukulaisilta, punaviini oli joululahja, voin asemasta käytettiin tarjousmargariinia. Kustannuksia kertyi parista perunasta, mausteista, sähköstä ja vedestä. Ruoasta ei silti valitettu pahemmin.

Joku innokas on nyt vielä vaatimassa lisää opintorahaa. Voin kertoa arvon ministereille, että ei tarvitse korottaa! Kyllä täällä pärjätään ilmankin! Kun asuu kaukana kasvukeskuksista eikä harrasta mitään kallista, kuten baari-iltoja.

Tästä se lähtee

2006-03-02T21:26:00.000+02:00

Tähän blogiin tulee kaikkea muka fiksua kommenttia... odotahan vaan.